Kuva: Heikki Junnila
Kultarinta (Hippolais icterina) on kerttusten heimoon kuuluva varpuslintu.
Linnun pituus on noin 13,5 cm, siipien kärkiväli 20,5–24 cm ja paino keskimäärin noin 13 g. Kultarinta on keskikokoinen kerttu, jonka höyhenpuvussa silmiinpistävä on vaalean sitruunankeltainen alapuoli, oliviinvihreä selkä ja siivellä selvästi erottuva, tertiaalien reunoista muodostuva vaaleankeltainen paneeli. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Syyspukuisen vanhan linnun keltainen väri on haalistunut ja nuorilla linnuilla keltaista on vain vähän. Laulu on monipuolista ja kiihkeää lehvästöstä kuuluvaa lavertelua, jossa on runsaasti matkintoja. Ääni on tunnusomainen nopea ”dsädsäfii”.
Kultarinta elää korkeapuustoisissa lehdoissa, kartanoilla ja lehtipuuvaltaisissa sekametsissä rannoilla, pellonreunoissa ja joenvarsilla. Etelä- ja Keski-Suomessa pesii noin 15 000–25 000 paria ja Suomen kanta on jonkin verran runsastunut viime vuosikymmeninä. Syysmuutto on heinä-elokuussa ja suuntautuu päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan, josta kultarinnat palaavat touko-kesäkuussa. Kultarinnan ravintoa ovat hyönteiset, toukat, hämähäkit ja muut pienet selkärangattomat. Toisinaan se kelpuuttaa ravinnokseen myös marjoja ja siemeniä.
Korsista, juurista, sammalista ja kasvikuiduista rakennettu pesämalja on usein korkealla lehtipuun oksanhangassa, joskus pensaassa, tavallisimmin 1-4 metrin korkeudella. Munia on 4-6, tavallisesti 5. Muna painaa 1,76 g. Naaras hautoo 13-15 vrk. Emot ruokkivat poikasia 21-27 vrk (pesässä 13-14 vrk).
Vanhoilla kultarinnoilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueella, jossa se sulkii lopputalvella ennen kuin lähtee muutolle pohjoiseen. Myös nuoret linnut sulkivat täydellisesti talvella, joten keväällä ikäluokkia ei pysty erottamaan.
Vanhin suomalainen rengastettu kultarinta on ollut 4 vuotta 11 kuukautta 9 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, vähintään 10 vuotta 10 kuukautta vanha yksilö.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
Viikon luontokuva -Ritarilude
Kuva: Heikki Junnila Ritarilude on kookas, 8,0–14,0 mm, pitkänomainen ludelaji. Väritys on räikeän punamusta ja värien rajat ovat terävät. Musta väri
Viikon luontokuva -Sääksi
Kuva: Heikki Junnila Sääksi eli vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys
Viikon luontokuva -Metsäkirvinen
Kuva: Heikki Junnila Euroopassa elää arviolta 81–126 miljoonaa metsäkirvistä. Euroopan kanta muodostaa 25–49 prosenttia koko maailman populaatiosta, joten hyvin varovainen
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
