Kuva: Heikki Junnila
Euroopassa elää arviolta 81–126 miljoonaa metsäkirvistä. Euroopan kanta muodostaa 25–49 prosenttia koko maailman populaatiosta, joten hyvin varovainen arvio koko maailman metsäkirviskannasta on 165–504 miljoonaa yksilöä. Suomessa metsäkirvinen pesii koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuosina 2019–2024 keskimäärin 2,0 miljoonaa paria, eli laji on Suomen kolmanneksi runsaslukuisin pesimälintu
Metsäkirvinen on 14–16 senttimetriä pitkä. Metsäkirvisen yläpuoli on väriltään harmaanruskea ja tummaviiruinen, mutta yläperä on viiruton. Rinta ja kupeet ovat beiget ja niissä on tummia viiruja, jotka kupeilla ovat heikompia. Vatsa ja alaperä ovat valkoiset. Jalat ovat vaaleanpunertavat ja takavarpaan kynsi on lyhyt ja käyrä, toisin kuin niittykirvisellä.
Metsäkirvinen pesii kaikenlaisissa metsissä. Se suosii avoimia mäntymetsiä, hakkuuaukkoja ja rämeiden reunamia, mutta välttää liian tiheitä ja sulkeutuneita metsiä. Metsäkirvinen on hyönteissyöjä. Se syö hyönteisiä ja hämähäkkejä ja syksyllä myös siemeniä.
Metsäkirvisen pesä on maassa kasvillisuuden seassa. Muninta tapahtuu touko-kesäkuussa. Naaras munii 3–6 tummapilkkuista, pohjaväriltään suuresti vaihtelevaa munaa, joita se hautoo 12–14 vuorokautta. Kummatkin emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä noin 10 päivän ikäisinä. Emot ruokkivat poikasia vielä kaksi viikkoa tämän jälkeen. Metsäkirvinen pesii toisinaan kahdesti kesän aikana.
Vanhoilla metsäkirvisillä on sulkasato heinä–elokuussa. Lajin sulkasato on suomalaisista linnuista nopein, kestäen keskimäärin 32 päivää. Nuoret linnut voi syksyllä erottaa vanhoista kuluneemman höyhenpuvun perusteella.
Vanhin suomalainen rengastettu metsäkirvinen on ollut 5 vuotta 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 8 vuoden 2 kuukauden ikäinen ruotsalainen lintu.
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
