Kuva: Heikki Junnila
Nokkosperhonen on tyypillinen kulttuuriympäristöjen perhonen, se elää pihapiireissä, puutarhoissa ja istutusten lähettyvillä. Keväällä talvehtineet naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat loppukesällä uuden sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii usein vajoissa, ullakoilla, kellareissa, autotalleissa ja muissa ulkorakennuksissa.
Nokkosperhonen on kirkasvärinen päiväperhonen, jonka siipien kärkiväli on vaihtelee 30–60 mm, mutta on tavallisesti 40–50 mm. Perhosen yläpinta on oranssinpunainen. Siiven etureunassa on rivi tummia täpliä, joiden välit ovat kirkkaankeltaiset, joskin talvehtimisen aikana keltainen väri haalistuu. Etusiiven takaosassa on mustakeltainen täplä ja keskellä siipeä on kaksi pientä tummaa täplää. Takasiiven tyvi on tumma. Sekä etu- että takasiipiä reunustaa tumma reuna, jossa on sinisiä täpliä. Siipien alapinnat ovat tyviosasta tummanruskeat, ulompaa vaaleanruskeat.
Nokkosperhonen (Aglais urticae) on täpläperhosten on heimoon kuuluva, Euroopassa elävä päiväperhonen. Se on kulttuuriympäristöjen tavallisimpia päiväperhosia. Perhoset talvehtivat aikuisina, minkä vuoksi se on usein myös kevään ensimmäisiä päiväperhosia.
Nokkosperhonen on levinnyt Suomessa koko maahan pohjoisinta Lappia myöten. Laji on aikuistalvehtija. Loppukesällä perhoset hakeutuvat talveksi puun- ja kallionkoloihin, luoliin, maakellareihin, halkopinoihin, ullakoille ja ulkovarastoihin. Talvehtineet perhoset lähtevät lentoon aivan ensimmäisten päiväperhosten joukossa, usein jo maaliskuun loppuun mennessä, ja niiden lento jatkuu pitkälle kesäkuuhun. Uusi sukupolvi aloittaa lennon heinäkuussa, ja perhosia voi tavata jopa lokakuulle.
Nokkosperhosen toukat ovat monofageja ja ne syövät nokkosta (Urtica dioica), nuorina yhdyskunnittain. Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Nokkosperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia. Lintu talvehtii Välimerellä,
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes muovisen näköiset punaiset jalat ja nokka. Höyhenpeite on ruskeankirjava, sen valkeat alueet yläperässä
Viikon luontokuva Punakuiri
Kuva: Heikki Junnila Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella.
Viikon luontokuva -Suosirri
Kuva: Heikki Junnila Muuttolintu joka talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etelänsuosirrit palaavat Suomeen jo huhtikuussa. Jäämeren linnut muuttavat Suomen yli toukokuun
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Pikkukultasiipi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) on sinisiipisten (Lycaenidae) heimoon kuuluva pieni päiväperhonen, joka esiintyy useana alalajina laajalla alueella holarktiksella
