Kuva: Heikki Junnila
Yleinen perhonen, jonka esiintymisalue kattaa jokseenkin koko Euroopan Välimeren saaria lukuun ottamatta ja jatkuu idässä Aasian poikki Japaniin saakka. Lisäksi laji elää Pohjois-Afrikassa. Suomessa orvokkihopeatäplä elää koko maassa, joskin harvinaistuu huomattavasti pohjoista kohti. Etelä- ja Keski-Suomessa se on yleinen. Perhoset lentävät heinäkuun alusta elokuun puoleenväliin.
Niin kutsuittuihin isoihin hopeatäpliin kuuluva, yleinen päiväperhonen. Koiraan siipien pohjaväri on lämpimän oranssi, naaraalla sävy on himmeämpi. Koiraan etusiiven yläpinnalla neljä takimmaista siipisuonta ovat kapealti mustakehnäiset. Molemmilla sukupuolilla etusiiven ulkoreuna kaartuu hieman ulospäin. Takasiiven alapinnan tyviosa on voimakkaan vihreänsävyinen ja alapintaa kirjovat laajat, pyöreähköt, vaaleat laikut. Ulkosarake on yksivärisen kellertävä ilman kuvioita.
Hopeatäplä elää ja viihtyy niityillä, kedoilla, teiden varsilla sekä metsänreunoilla. Laji vierailee mielellään ohdakkeilla ja horsmilla imemässä mettä. Yleisyydestään ja laajasta levinneisyydestään huolimatta yksittäisten perhospopulaatioiden välillä ei ole todettu tapahtuvan mainittavaan siirtymistä paikasta toiseen. Orvokkihopeatäplä on voimakas lentäjä, joka pääsee härittäessä nopeasti karkuun. Aurinkoisella säällä koiraat lentävät etsimässä naaraita ja sellaisen löytäessään parittelevat välittömästi. Pilvisellä tai viileällä säällä perhoset pysyvät aktiivisina, mutta viettävät paljon aikaa lepäillen maassa. Illansuussa perhoset keskittyvät alueille, joille aurinko paistaa mahdollisimman myöhään. Yöksi ne nousevat ylös puihin ja pensaisiin tai asettautuvat heinien korsille.
Naaras munii ravintokasvien läheisyyteen yksittäisiä munia tai pieniä munaryhmiä. Munat kuoriutuvat paria viikkoa myöhemmin ja syötyään munankuoren pieni toukka siirtyy heti talvilepoon ja aloittaa elämän ravintokasvilla vasta seuraavana keväänä.
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
