Kuva: Heikki Junnila
Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on ainoastaan hippiäinen.
Peukaloisen pituus on vain 9–11 cm. Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Peukaloinen on selkäpuolelta punaruskea ja vatsapuolelta ruskehtavanvalkea tummalla ja ohuella poikkiraidoituksella. Sillä on ruskehtavanvalkea silmäkulmanjuova sekä melko pitkä ja terävä, hieman alaspäinkaartuva nokka. Sukupuolet ja eri ikäluokat ovat samannäköisiä.
Vanhoilla peukaloisilla on täydellinen sulkasato kesällä pesinnän jälkeen. Nuoret linnut sulkivat höyhenpukuaan osittain ennen syysmuutolle lähtöä, ja sen jälkeen ikäluokkien erottaminen maastossa on mahdotonta.
Peukaloisella on 29 alalajia. Laji pesii lähes koko Euroopassa sekä osassa Keski- ja Itä-Aasiaa, Pohjois-Amerikkaa ja Pohjois-Afrikkaa. Levinneisyysalueensa pohjoisosissa peukaloinen on muuttolintu. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 33,2–56,5 miljoonaa paria, joista 27% Isossa-Britaniassa, 14% Irlannissa, 11% Ranskassa, 8% Espanjassa ja 7% Saksassa.
Suomen pesimäkannaksi on vuosina 2019–2024 arvioitu keskimäärin 350 000 paria. Suomen kannan arvioidaan nelinkertaistuneen vuodesta 1980 vuoteen 2024. Runsastumista on edesauttanut ilmeisesti talvien leudontuminen ilmastonmuutoksen myötä Keski-Euroopan talvehtimisalueilla.
Suomessa peukaloinen on muuttolintu, joka talvehtii Keski-Euroopassa. Se saapuu keväällä huhti-toukokuussa, ensimmäiset jo maaliskuussa, ja lähtee syksyllä syys-marraskuussa. Joitakin peukaloisia talvehtii Suomessa joka vuosi, pääosin lounaissaaristossa ja Etelä-Suomessa.
Peukaloinen pesii erityisesti ryteikköisissä metsissä, joissa on runsaasti aluskasvillisuutta, sekä rehevillä puronvarsilla. Sitä tavataan kuitenkin myös lähes puuttomilla saarilla, joilla on esimerkiksi pensasaitoja, kivikoita tai muureja. Keski- ja Etelä-Euroopassa peukaloinen pesii usein myös pihapiireissä, ja vastaavan ilmiön on arvioitu voivan yleistyä myös Suomessa.
Keväällä koiraspeukaloinen valtaa pesimäpiirin ja alkaa puolustaa sitä tunkeilevilta lajikumppaneiltaan. Tiheä kasvillisuus sekä saniaispehkot, pystyjuurakot, kannot, maapuut, risukasat ja muut sellaiset paikat ovat sille mieleen. Koiras rakentaa useita, joskus jopa kymmenkunta lähes pallomaista pesää sammalesta, oksista ja lehdistä. Koiras esittelee pesärakennelmiaan naaraalle, joka valitsee niistä itselleen mieleisimmän. Naaras vuoraa pesän höyhenillä ja karvoilla ja munii sitten 6–8 valkoista munaa, joita se hautoo yksin 12–20 vuorokautta.
Peukaloiset syövät hyönteisiä, hämähäkkejä, matoja ja muita selkärangattomia.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
