Kuva: Heikki JUNNILA
Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi.
Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä Suomesta lähes Tunturi-Lapin rajoille Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle. Suomen pesimäkannan arvioidaan nykyisin (2019–2024) olevan keskimäärin 390 000 paria. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on runsastunut 1940-luvulta alkaen, ja laskentojen perusteella pesimäkanta on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2024.
Sepelkyyhky viihtyy sekä metsissä että kaupunkien puistoissa ja esimerkiksi hautausmailla. Lajin kaupungistuminen alkoi Suomessa 1990-luvulla, ja nykyisin se voi pesiä jopa parvekkeella. Kaupunkilaisserkuistaan poiketen metsissä pesivät sepelkyyhkyt ovat arkoja, ja niiden kerrotaan hylkäävän munapesänsä tavallista herkemmin.
Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolivälistä alkaen hataraan risuista tekemäänsä pesään lähinnä kuusen oksille. Haudonta kestää 17–20 vuorokautta, ja sekä naaras että koiras osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon kuluttua kuoriutumisesta ja lähtevät lentoon runsaan kuukauden ikäisinä. Sepelkyyhkyllä saattaa olla kaksi tai kolmekin pesuetta vuodessa.
Sepelkyyhky syö lähinnä kasviravintoa kuten siemeniä, herneitä ja viljaa. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin paikoin sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasiaan emot ruokkivat muiden kyyhkyjen tavoin niin sanotulla kupumaidolla eli kyyhkynmaidolla, jota lintujen kupu erittää.
Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 13 vuotta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 17 vuotta ja 8 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.
Viikon luontokuva -Pulmunen
Kuva: Heikki Junnila Pulmunen (Plectrophenax nivalis) on valkeankirjava varpuslintu. Pulmusen pesimisaluetta on puuton tunturiylänkö. Muuttoaikoina pelloilla ja ulkosaariston luodoilla. Lentävät
Viikon luontokuva -Merikihu
Kuva: Heikki Junnila Merikihu viihtyy avoimessa tundramaastossa. Suomen pesimäkanta asuu yksittäispareina ulkosaariston puuttomilla luodoilla. Pesimäajan ulkopuolella merikihu viihtyy avomerellä. Talveksi
Viikon luontokuva -Pohjansirkku
Kuva: Heikki Junnila Pohjansirkku (Emberiza rustica) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon. Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa
Viikon luontokuva – Mandariinisorsa
Kuva: Heikki Junnila Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta,
Viikon luontokuva Sinirinta
Kuva: Heikki Junnila Sinirinta (Luscinia svecica) on koristeellisen näköinen pieni lintu. Sinirinta on 13–15 cm pitkä. Koiraalla on sininen kurkkulappu, jonka
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981, ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten
