Kuva: Heikki JUNNILA
Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi.
Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä Suomesta lähes Tunturi-Lapin rajoille Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle. Suomen pesimäkannan arvioidaan nykyisin (2019–2024) olevan keskimäärin 390 000 paria. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on runsastunut 1940-luvulta alkaen, ja laskentojen perusteella pesimäkanta on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2024.
Sepelkyyhky viihtyy sekä metsissä että kaupunkien puistoissa ja esimerkiksi hautausmailla. Lajin kaupungistuminen alkoi Suomessa 1990-luvulla, ja nykyisin se voi pesiä jopa parvekkeella. Kaupunkilaisserkuistaan poiketen metsissä pesivät sepelkyyhkyt ovat arkoja, ja niiden kerrotaan hylkäävän munapesänsä tavallista herkemmin.
Sepelkyyhky munii kaksi munaa huhtikuun puolivälistä alkaen hataraan risuista tekemäänsä pesään lähinnä kuusen oksille. Haudonta kestää 17–20 vuorokautta, ja sekä naaras että koiras osallistuvat haudontaan. Poikaset siirtyvät pesäpuun oksille 3–4 viikon kuluttua kuoriutumisesta ja lähtevät lentoon runsaan kuukauden ikäisinä. Sepelkyyhkyllä saattaa olla kaksi tai kolmekin pesuetta vuodessa.
Sepelkyyhky syö lähinnä kasviravintoa kuten siemeniä, herneitä ja viljaa. Kyyhkysparvet voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä, ja niitä ammutaankin paikoin sekä ruoaksi että vahinkolintuina. Poikasiaan emot ruokkivat muiden kyyhkyjen tavoin niin sanotulla kupumaidolla eli kyyhkynmaidolla, jota lintujen kupu erittää.
Vanhin suomalainen rengastettu sepelkyyhky on ollut 13 vuotta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 17 vuotta ja 8 kuukautta vanha brittiläinen sepelkyyhky.
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Pikkukultasiipi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) on sinisiipisten (Lycaenidae) heimoon kuuluva pieni päiväperhonen, joka esiintyy useana alalajina laajalla alueella holarktiksella
Viikon luontokuva -Nokkosperhonen
Kuva: Heikki Junnila Nokkosperhonen on tyypillinen kulttuuriympäristöjen perhonen, se elää pihapiireissä, puutarhoissa ja istutusten lähettyvillä. Keväällä talvehtineet naaraat munivat munat,
Viikon luontokuva -hopeatäpläperhonen
Kuva: Heikki Junnila Yleinen perhonen, jonka esiintymisalue kattaa jokseenkin koko Euroopan Välimeren saaria lukuun ottamatta ja jatkuu idässä Aasian poikki
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
