Keltasirkku (Raisio 10.1.2022) esiintyy parvina ja talviruokinnalla syö mielellään kauraa.
Keltasirkku on 15,5–17 cm pitkä ja painaa noin 24–37 grammaa. Sen siipien kärkiväli on 23–29 cm.
Talvella koiraalla on kirkkaankeltainen pää ja vatsapuoli, ja ruskearaidallinen selkäpuoli. Sen sijaan kesällä koiraalla vain pää on keltainen, mutta muilta osin lintu on tummempi. Naaras on vaatimattomampi, ruskeampi, ja sen vatsapuolikin on raidallinen. Linnulla on siemensyöjälle tyypillinen jykevä nokka. Tummassa pyrstössä on valkoiset reunasulat. Koiras on hieman kookkaampi. Nuori lintu ja koiras sulkasadon jälkeen muistuttavat naarasta. Keltasirkulla on sulkasato elo–syyskuussa, ja se kestää 7–8 viikkoa.
Keltasirkun ääni on korkea ”dsip”, varoittaa hyvin korkealla ”tsiiii”-äänellä. Laulu on korkea, laskeva, hento säe ”tsi-tsi-tsi-tsi-tsi-tsiii”, jota kuulee maaliskuulta alkaen.
Suomen vanhin rengastettu keltasirkku on ollut vähintään 8 vuotta 11 kuukautta 23 päivää vanha.
Kuva: Heikki Junnila
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
