Kuva: Heikki Junnila
Auroraperhonen on yhtä kuin kevään merkki. Voit kohdata sen, kun keltaiset kanankaalit ja punaiset linnunherneet kukkivat toukokuussa. Koiras on helppo tunnistaa siipien oransseista läiskistä – sellaisia ei ole millään muulla suomalaisella perhosella.
Aurora on keskikokoinen perhonen ja helppo tunnistaa. Koiraan etusiipien oransseja läiskiä ei ole millään muulla suomalaisella päiväperhosella, ei edes auroraperhosnaaraalla. Sukupuolia yhdistävä tuntomerkki on takasiipien alapinnan epäsäännölliset vihreät kirjailut.
Naaraita näkee harvemmin, koska ne liikkuvat koiraita vähemmän. Lisäksi ne muistuttavat lennossa lanttuperhosia ja muita valkoisia perhosia.
Aurora on yleinen ja levinnyt Lappiin asti, mutta pohjoisimmassa Suomessa havainnot ovat satunnaisempia. Auroraperhosia tavataan enimmäkseen yksitellen, mutta yksilöitä nähdään säännöllisesti.
Laji suosii tuore- ja kosteapohjaisia ympäristöjä metsien lähettyvillä. Sitä tavataan peltojen ja metsien reunoilla, metsäteiden varsilla ja metsäaukeamilla, niityillä ja sähkölinjoilla, puistoissa ja puutarhoissakin. Varsinkin koiraat lentävät pitkiä matkoja etsiessään naaraita.
Aurora lentää keväällä ja alkukesällä. Joskus niitä näkee jo huhtikuussa, mutta paras lento osuu toukokuun loppuun ja kesäkuun alkupuoliskolle. Viimeisiä yksilöitä voi nähdä vielä heinäkuussa.
Toukan pääasiallinen ravintokasvi on kosteiden paikkojen luhtalitukka, mutta joskus toukka voi syödä myös muita ristikukkaisia. Laji talvehtii kotelon suojissa.
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
