Viikon luontokuva -Metso

Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
Kuva: Heikki Junnila Naakka (Corvus monedula) on pienehkö tumma varislintu. Kooltaan naakka on 34–37 senttimetriä pitkä ja väritykseltään tummanharmaa, poikkeuksena
Kuva: Heikki Junnila Varis on helposti tunnistettava lintu. Variksen pituus on 44–51 cm. Sen siipien kärkiväli on 84–100 cm ja
Kuva: Heikki Junnila Viiksitimali, vanhalta nimeltään partatiainen, (Panurus biarmicus) on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu. Aikaisemmin laji luettiin kuuluvaksi timalien heimoon,
Kuva: Heikki Junnila Pähkinänakkeli (Sitta europaea) on nakkeleihin kuuluva lintulaji. Sen ruoaksi kelpaavat sen nimen mukaisesti pähkinät. Myös hyönteiset
Kuva: Heikki Junnila Hiiripöllö (Surnia ulula) on pöllöihin (Strigidae) kuuluva lintulaji. Hiiripöllö on päiväpöllö, eli se saalistaa päiväpetolinujen tapaan päivisin
Kuva: Heikki Junnila Lajia esiintyy koko Euroopassa ja Aasian leudoilla alueilla. Punatulkku on paikkalintu, mutta jotkut lajin pohjoisimmat edustajat muuttavat
Kuva: Heikki Junnila Nokkavarpunen on tanakka ja paksuniskainen lintu, vartalomuodoltaan muistuttaa punatulkkua. Nokka vaikuttaa suhteettoman suurelta. Omalaatuisen värinen: pää
Kuva: Heikki Junnila Kuikka (Gavia arctica) on suurikokoinen kuikkalintu, jota tavataan myös Suomessa. Kuikka on saanut nimensä ääntelynsä mukaan.
Kuva: Heikki Junnila Suomessa tavattavista lajeista jalohaikara muistuttaa muodoltaan harmaahaikaraa ja on sen kanssa samaa kokoluokkaa. Suomessa vain erittäin harvinainen
Kuva: Heikki Junnila Pikkulepinkäisen pituus on 16–18 cm, ja se painaa 25–40 g. Koiraan rinta ja vatsa ovat vaalean ruskehtavanpunertavat,
Kuva: Heikki Junnila Räyskä on noin naurulokin kokoinen tiira, jolla on pitkät, kapeat, päältä vaalean siniharmaat ja alta valkoiset siivet.
Kuva: Heikki Junnila Sinisuohaukka Circus cyaneusKoko: Keskikokoinen suohaukka. Pituus 42–55 senttiä, siipien kärkiväli 98–118 senttiä. Tuntomerkit: Liitelee matalalla siivet loivassa
Kuva: Heikki Junnila Luhtakana on 23–36 cm pitkä, sen siipien kärkiväli on 40–45 cm ja paino 70–190 grammaa. Selkäpuoli on
Kuva: Heikki Junnila Sinisorsan pituus on noin 50–60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81–95 senttimetriä. Sinisorsalla on suuri pää ja nokka
Kuva: Heikki Junnila Virtavästäräkki eli vuorivästäräkki on västäräkeistä pitkäpyrstöisin. Kesäpukuisella koiraalla on kirkkaankeltainen vatsapuoli ja musta kurkku, jota erottaa liuskeenharmaasta
Kuva: Heikki Junnila Ruokki on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu. Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea musta
Kuva: Heikki Junnila Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) on sieppoihin kuuluva lintulaji. Linnun nimi tulee sanan leppä vanhasta merkityksestä, joka tarkoittaa verta
Kuva: Heikki Junnila Haapana (Mareca penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji. Haapana on 42–52 cm pitkä, ja sen siipien
Kuva: Heikki Junnila Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu. Tuulihaukan lajinimi on aiemmin ollut myös tornihaukka. Tuulihaukka
Kuva: Heikki Junnila Telkkä on muita sotkalintuja hieman suurempi. Sen pituus on 42–50 cm ja siipien kärkiväli 65–80 cm. Paino
Kuva: Heikki Junnila Hemppo (Linaria cannabina) on siemeniä syövä peippoihin kuuluva varpuslintu. Se on erikoistunut rikkaruohojen siemeniin, joita se hakee
Kuva: Heikki Junnila Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Keski-Aasiassa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja
Kuva: Heikki Junnila Kottarainen (Sturnus vulgaris) on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon. Kottaraisen höyhenet ovat väriltään sateenkaarenväriset mustat. Nuoret linnut
Kuva: Heikki Junnila Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovatPohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu
Kuva: Heikki Junnila Harmaahaikara on nimensä mukaisesti miltei kokonaan harmaa. Sillä on kuitenkin valkoinen pää, jossa mustat ”kulmakarvat” jotka kaartuvat
Kuva: Heikki Junnila Täysikasvuisen käpytikan pituus on 23–26 senttimetriä ja siipien kärkiväli 38–44 senttimetriä. Se painaa noin 70–105 grammaa.
Kuva: Heikki Junnila Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004
uva: Heikki Junnila Haahka on suolaisen veden lintu, eikä sitä tavata pesivänä makean veden altailla. Saaristossa esiintymisen painopiste on
Kuva: Heikki Junnila Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian, Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa,
kuva: Heikki Junnila Mustarastas pesii rehevissä metsissä, mutta myös ihmisen läheisyydessä puistoissa ja pihoissa. Kannan kasvettua mustarastas on siirtynyt rehevimmistä
Kuva: Heikki Junnila Töyhtötiainen on 11–13 cm pitkä ja noin 11 g painava lintu, jonka tärkein tuntomerkki on päässä
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo eli apollo on hyvin iso valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 62–94 mm. Naaras on koirasta
Kuva: Heikki Junnila Keisarinviitta on pääsääntöisesti Etelä-Suomen laji, kannan painottuessa voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten laji oli paikallinen
Kuva: Heikki Junnila Linnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 10,5–12,5 cm, ja lintu painaa suurin piirtein 10–11 g. Sen päälaki
Kuva: Heikki Junnila Auroraperhonen on yhtä kuin kevään merkki. Voit kohdata sen, kun keltaiset kanankaalit ja punaiset linnunherneet kukkivat
Kuva: Heikki Junnila Neitoperhonen on Suomessa tulokaslaji, joka on vasta 1960-luvulta lähtien alkanut esiintyä maassa. Pitkään satunnaisesti tavattu harvinainen
Kuva: Heikki Junnila Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon. Merimetso yleistyi Suomessa uudelleen 2000-luvun
Kuva: Heikki Junnila Harmaahaikaroita on melkein kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa, ainoastaan pohjoisessa niitä näkee harvoin. Vuonna 2015 arvioitiin, että
Kuva: Heikki Junnila Hiirihaukka on 48–56 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 110–130 cm. Sillä on leveät siivet,
Kuva: Heikki Junnila Pensastasku pesii Euroopassa ja Aasiassa, ja talvehtii Afrikassa. Suomessa se pesii koko maassa. Pesimäkantamme suuruus on
Kuva: Heikki Junnila Telkkä on muita sotkalintuja hieman suurempi. Sen pituus on 42-50 cm ja siipien kärkiväli 65-80 cm.
Kuva: Heikki Junnila Härkälinnulla on uikkumainen vartalonmuoto, pitkähkö kaula, tukeva pitkä nokka. Tummanharmaa vartalo, punertavanruskea kaula, vaalea poski ja
Kuva: Heikki Junnila Koiras laulaa aktiivisesti toukokuussa, usein puun latvassa. Laulaa usein myös yöllä. Laulu on kirkas säe, jota
Kuva: Heikki Junnila Suomen pesimäkanta on noin 4 000 paria, mistä sisämaapesijöiden osuus on 50–100 paria. Muuttolintu, joka saapuu Suomeen
Kuva: Heikki Junnila Haapana on keskikokoinen, ohut- ja lyhytkaulainen, pyöreäpäinen ja korkeaotsainen sorsalintu. Sen nokka on lyhyt, vaalean siniharmaa
Kuva: Heikki Junnila Juhlapukuinen koiras on rinnasta heleän punainen ja sillä on punainen otsatäplä muuten harmaassa päässä. Selkä on
Kuva: Heikki Junnila Punavarpunen on peipon kokoinen. Sen pituus on 14–15 senttimetriä ja paino 19–25 grammaa. Vanha koiras on helppo tuntea:
Kuva: Heikki Junnila Tuttu lintulautojen vakiovieras. Mustassa päässä vaalea poski. Keltaisen vatsan halkaisee musta juova. Selkä siniharmaan vihertävä. Talitiainen
Kuva: Heikki Junnila Kuusitiainen (Periparus ater) on Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Aasiassa aina Japaniin saakka esiintyvä tiaisten heimoon kuuluva lintulaji.
Kuva: Heikki Junnila Punarinta on värikäs, hyvin kaunis ja palleromainen pikkulintu. Sen palleromaista muotoa korostaa lyhyt pyrstö, jota se
Kuva: Heikki Junnila Hippiäinen on Suomen ja koko Euroopan pienikokoisin lintu: sen pituus on vain noin 8,5–9,5 cm. Hippiäisen ruumis
Kuva: Heikki Junnila Pienehkö sirkku, jonka koiraalla mustavalkoinen pää ja ruosteenruskean- ja mustankirjava selkäpuoli. Naaras muistuttaa pikkusirkkua. Pituus 13,5–15,5
Kuva: Heikki Junnila Järripeipon voi nähdä nyt muutolla ja lintujen ruokintapaikalla – välillä talvellakin lintulaudalla, vaikka lähes koko järrin
Kuva: Heikki Junnila Punatulkku on näkyvä lintu, ja siksi siihen on ollut luonnollista liittää erilaisia ennustuksia. Norjalaisten mukaan tulee
Kuva: Heikki Junnila Punakettu on kettujen suvun (Vulpes) kookkain laji, tosin kettujen koon alueellinen vaihtelu on todella suurta. Täysikasvuisen ketun