Kuva: Heikki Junnila
Kuusitiainen (Periparus ater) on Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Aasiassa aina Japaniin saakka esiintyvä tiaisten heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomen pienin tiainen, joka näppärästi keinuu kuusen oksilla tarvittaessa pää alaspäin.
Kuusitiaisella on musta pää, ruskehtava vatsa ja harmaat siivet. Vaalea niskalaikku ja pieni koko auttavat erottamaan kuusitiaisen hömötiaisesta. Kuusitiaisen pituus on 11 cm, siipien kärkiväli 18 cm ja paino 8 g, ja se on pienimpiä suomalaislintuja. Se on puuhakas ja eloisa, ja liikkuu ja oleilee etupäässä kuusten latvaosissa.
Laulu on kirkas ja voimakas ”piiti-piiti-piiti…”, usein pitkinä sarjoina kuusen latvasta. Laulu muistuttaa kiireistä talitiaisen laulua. Äänet ovat tiaismaisia tiitityksiä, paitsi tunnusomainen, vihervarpusmainen vihellys ”tiii-tyy”.
Kuusitiainen viihtyy parhaiten vanhoissa kuusikoissa, mutta myös muissa havumetsissä ja sekametsissäkin. Suomessa lajia ei tavata puhtaissa lehtimetsissä. Syysmuutolla sitä tavataan melko yleisesti ulkomeren saarilla. Talvella kuusitiainen tulee taajamien lintulaudoille, harvoin keskikaupungille.
Kuusitiainen tekee pesänsä valmiiseen koloon, esimerkiksi jonkun muun lajin hylkäämään pesään tai ihmisen tekemään linnunpönttöön, jonka lentoaukon leveys on noin 2,7 senttimetriä. Lintu kelpuuttaa pesäpaikaksi myös monenlaiset muut kolot, kuten kaatuneen puun juurakossa, aidantolpassa tai rakennuksessa olevan kolon. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Naaras munii 8–10, keskimäärin 9 punapilkkuista valkoista munaa, joita se hautoo pari viikkoa. Poikaset poistuvat pesästä lentokykyisinä runsaan kahden viikon ikäisinä. Molemmat emot ruokkivat niitä pesässä sekä vielä 1–2 viikkoa pesästä lähdön jälkeen. Kuusitiaiset pesivät usein toisen kerran joko samaan tai muuhun lähistöllä olevaan koloon. Kyseinen muninta sijoittuu kesäkuun loppuun, ja siinä on vähemmän munia kuin ensimmäisessä pesueessa.
Vanhin suomalainen rengastettu kuusitiainen on ollut seitsemän vuotta ja 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta vanha kuusitiainen.
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
Viikon luontokuva -Peltopyy
Kuva: Heikki Junnila Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji. Peltopyy on tanakka kanalintu,
Viikon luontokuva -Pikku-uikku
Kuva: Heikki Junnila Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Pikku-uikku on vesilinnuksi hyvin
Viikon luontokuva -Vihervarpunen
Kuva: Heikki Junnila Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin,
