Kuva: Heikki Junnila
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
Alun perin kanadanhanhi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa, ja talvehtii muualla Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Se on Pohjois-Amerikan yleisin hanhilaji, niitä arvioidaan elävän mantereella 9–10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvun lopulla laji oli paikoitellen hyvin uhanalainen, mutta nykyään kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi.
Kanadanhanhi poikkeaa muista hanhista siten, että sillä on musta pää ja kaula sekä valkea leuanalus. Vartalo on päältä harmaanruskea ja alta vaalea. Valkoinen yläperä erottuu selvästi. Kanadanhanhi on Suomessa tavattavista hanhilajeista suurin; koiras painaa 3,5–7 kg, naaras 3–5,5 kiloa. Pituus on 90–106 cm ja siipien kärkiväli 155–180 cm. Kanadanhanhi sekoitetaan usein valkoposkihanheen, mutta huomattavasti suuremmalla kanadanhanhella on harmaanruskea ruumis, vain vähän valkoista poskilla eikä laisinkaan otsalla tai silmien ympärillä, ja rinta on valkea.
Pienet poikaset ovat untuvapeitteisiä ja väriltään keltaisen ja vaaleanruskean kirjavia. Kasvaessaan ne muuttuvat tummanharmaiksi, ja syksyllä ne ovat jo samannäköisiä kuin aikuiset yksilöt.
Kanadanhanhen eri alalajien välillä on huomattavia eroja sekä ulkonäössä ja koossa että käyttäytymisesä. Pienin alalaji painaa vain 1,5 kilogrammaa, kun taas suurin, Pohjois-Amerikan keskiosissa pesivä B. c. maxima voi painaa yli kahdeksan kilogrammaa. B. c. maxima onkin suurin kaikista hanhista. Osa tutkijoista luokittelikin neljä pienintä alalajia vuonna 2003 erilliseksi lajiksi, pikkukanadanhanheksi (Branta hutchinsii), minkä jälkeen kanadanhanhella on nykyisin seitsemän alalajia.
Kanadanhanhen lentoääni on trumpettimainen, laulujoutsenmainen ”ah-HONK”-honkotus. Varoitusääni on karhea ”KAR-RAK”, jonka tapainen on myös yhteydenpitoääni. Soidinaikana voi kuulla syvän ”rak-ruk-ruk”-honkotuksen.
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Jouhisorsa
Kuva: Heikki Junnila Jouhisorsanaaras on n. 55 cm pitkä. Pitkästä pyrstöstä johtuen koiraan pituus on 70–75 cm. Muodoltaan jouhisorsa on
Viikon luontokuva -Nokikana
Kuva: Heikki Junnila Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin. Nokikana on muuten
Viikon luontokuva -Pilkkasiipi
Kuva: Heikki Junnila Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu. Pilkkasiiven vartalonmuoto muistuttaa haahkaa. Koiraan höyhenpeite on samettisen musta lukuun
Viikon luontokuva -Silkkiuikku
Kuva: Heikki Junnila Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu. Silkkiuikulla on pitkä kaula ja pitkä, ohut nokka.
Viikon luontokuva – Tavi
Kuva: Heikki Junnila Tavia tavataan pesivänä Euroopan keski- ja pohjoisosissa, Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Etelä-Euroopassa, Afrikassa,
Viikon luontokuva -Tukkakoskelo
Kuva: Heikki Junnila Tukkakoskelo (Mergus serrator) on silkkiuikun muotoinen pörröpäinen vesilintu. Sen vanha kansanomainen nimi oli pikkukoskelo. Tukkakoskelolla on hapsottava
