Kuva: Heikki Junnila
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Haarapääsky on 19–22 cm pitkä ja painaa 13–20 grammaa. Pitkien pyrstöjouhien vuoksi se on mahdollista sekoittaa vain ruostepääskyyn. Selkä on sinisenmusta, yläperä ei vaalea, mutta pyrstösulissa vaaleita pikkutäpliä. Kurkussa ja otsassa punainen laikku. Pyrstön uloimmat sulat huomattavasti sisempiä pitemmät, naaraalla hieman lyhyemmät kuin koiraalla. Alapuoli vaihtelevan värinen, Euroopassa valkea tai hiukan kermanvärinen, Vähässä-Aasiassa ruosteensävyisempi ja Egyptissä voimakkaan ruskeanpunainen. Nuorilla haarapääskyillä on syksyllä vain 1 cm pitkät pyrstöjouhet, otsa ja kurkku ovat vaaleat, ruosteenruskehtavat, ja rintajuova on harmaanruskea. Poikaset ovat niukasti harmaanuntuvaisia; kita keltainen, suupielet lähes valkoiset. Laulu on iloista lirkutusta, joka päättyy tukahdutettuun narinaan.
Suomessa laji pesii koko maassa, Tunturi-Lapissa harvinaisena. Pesimäkanta Suomessa on 150 000 – 200 000 paria. Suomeen haarapääskyt saapuvat vapusta alkaen, ensimmäisiä haarapääskyjä voi nähdä Suomessa jo huhtikuun loppupuolella, syysmuutto on elo–syyskuussa. Suomessa pesivät haarapääskyt talvehtivat eteläisessä Afrikassa. Kaikilla haarapääskyillä on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla, minkä jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.
Haarapääsky pesii ennen kaikkea maaseudulla, missä on runsaasti ulkorakennuksia, myös kaupunkien laitamilla ja teollisuusalueilla. Pesii rakennuksen sisällä, kattohirren päällä tai vastaavanlaisessa paikassa. Joskus harvoin pesä rakennetaan räystään tai muun ulokkeen alle paremman paikan puuttuessa. Myös vanha räystäspääskynpesä voi korjailun jälkeen kelvata pesintään. Puolisot rakentavat yhdessä kuppimaisen, päältä avoimen pesän ruohosta, korsista ja savesta, ja vuoraavat sen korsilla tai höyhenillä. Usein sama pesä on käytössä monta vuotta ja sitä vain vähän korjaillaan keväällä. Naaras munii 4–6 valkoista, punaruskeapilkkuista munaa. Se hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Yhden kesän aikana saattaa olla kaksi poikuetta ja ensimmäisen poikueen poikaset voivat syöttää toisen poikasia. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä noin kolmiviikkoisina.
Haarapääskyt syövät lentäviä hyönteisiä, mutta myös jonkin verran hämähäkkejä.
Vanhin suomalainen rengastettu haarapääsky on ollut seitsemän vuotta, yhden kuukauden ja 24 päivää vanha.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
Viikon luontokuva -Peltopyy
Kuva: Heikki Junnila Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji. Peltopyy on tanakka kanalintu,
Viikon luontokuva -Pikku-uikku
Kuva: Heikki Junnila Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Pikku-uikku on vesilinnuksi hyvin
Viikon luontokuva -Vihervarpunen
Kuva: Heikki Junnila Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin,
