Kuva: Heikki Junnila
Tervapääsky (Apus apus) on kiitäjälintujen (Apodiformes) lahkoon kuuluva nopealentoinen, tumma lintulaji. Se ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaikka ulkonäöltään muistuttaakin niitä.
Tervapääsky on 17–18,5 cm pitkä ja sen siipiväli on 40–44 cm. Sillä on pääosin tummanruskea höyhenpeite, mutta kurkku ja otsa ovat valkoiset. Tervapääskyllä on sirpinmuotoiset siivet. Käsisiipi on hyvin pitkä, kun taas kyynärsiipi lyhyt.
Tervapääskyn ääni on kirkuva, laskeva ”sriiiiii sriiiiii sriiiiiii”.
Tervapääskyt viettävät lähes koko elämänsä lennossa ja ne myös syövät, parittelevat ja nukkuvat ilmassa eivätkä laskeudu maahan vapaaehtoisesti. Nuori tervapääsky viettää pesästä lähdettyään elämänsä ensimmäiset vuodet kokonaan lennossa ja laskeutuu kiinteälle alustalle vasta pesiessään ensimmäisen kerran 3–4-vuotiaana. Tervapääskyjen alkuperäistä elinympäristöä ovat syrjäseutujen koskemattomat metsät. Nykyisin suurin osa tervapääskyistä pesii kuitenkin kaupungeissa ja taajamissa.
Tervapääsky pesii rakennuksissa, puunkoloissa ja linnunpöntöissä. Tervapääskyt pariutuvat eliniäkseen ja palaavat pesimään samaan koloon vuodesta toiseen. Pari voi pesiä samassa pesässä yli 15 vuotta. Tervapääsky munii kesäkuussa 2–3 munaa, joita kumpikin vanhemmista hautoo. Hautomisaika on 19–25 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä 37–56 päivää riippuen kesän säätilasta. Kylminä ja sateisina aikoina poikaset voivat vaipua useaksi päiväksi horrostilaan, jossa ne säästävät energiaa. Tervapääsky käyttää ravinnokseen ilmasta saalistettuja hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Vanhin suomalainen rengastettu tervapääsky on ollut vähintään 16 vuotta 26 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 21 vuoden ja 1 kuukauden ikäinen tervapääsky.
Lähde: Wikipedia
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
