Kuva: Heikki Junnila
Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovatPohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu päiväsaikaan. Suomalaiset hyypät talvehtivat Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Keväällä se on varhaisimpia muuttolintuja ja saapuu jo maaliskuun alusta alkaen. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuussa, jolloin pesimättömät ja pesinnässä epäonnistuneet linnut muuttavat pikku parvina lounaaseen. Syysmuutto päättyy vähitellen, ja viimeiset muuttajat tavataan lokakuussa.
Suomessa pesivä hyyppäkanta on voimakkaasti taantunut. Yhtenä syynä taantumiseen ovat entistä voimaperäisemmät kevätpeltojen muokkaukset, jolloin pesät tuhoutuvat, sekä tehokkaan salaojituksen takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja entisten laidunmaiden umpeenkasvu ruovikoiksi ja pajukoiksi on vähentänyt lajin suosimaa lyhytkortista ruohostomaata.
Läntisimmät kannat, jotka pesivät alavilla alueilla, ovat kuitenkin yleensä paikkalintuja. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu noin 70 000–120 000 paria. Töyhtöhyyppä on kahlaaja, joka pesii avoimilla matalakasvuisilla alueilla (niityillä ja pelloilla), ja se myös suosii melko kosteita alueita (avosoita).
Töyhtöhyyppä tekee pesän maahan ja munii 3–4 munaa. Haudonta kestää neljä viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.
Töyhtöhyypän ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, nilviäisistä, madoista ja muista pienistä selkärangattomista.
Suomen vanhin rengastettu töyhtöhyyppä on ollut 14 vuotta, neljä kuukautta viisi päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 23 vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen hyyppä. Hyyppiä on metsästetty voimaperäisesti ainakin Tanskassa ja Ranskassa.
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
