Kuva: Heikki Junnila
Punarinta (Erithacus rubecula) on Euroopassa yleinen pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta varoittaa tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa helinää, ja sitä voi kuulla erityisesti hämärän aikoihin.
Punarinta on 12,5–15 cm pitkä. Aikuisella punarinnalla on ruosteenpunainen naama ja rinta. Päälaki ja selkäpuoli ovat ruskeat. Päälaen ja punaisen naaman välissä on sinertävä juova, joka yltää posken taakse ja rinnan sivulle. Siivellä on kapea, keltainen siipijuova. Nokka ja silmät ovat mustat. Jalat ovat pitkät ja ohuet. Nuori punarinta on väriltään ruskea ja sen koko puku on hienopilkkuinen.
Punarintoja tavataan koko Euroopassa ja keskisessä Aasiassa Siperiaan saakka, sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii 43–83 miljoonaa paria. Suomessa punarinta pesii lähes koko Suomessa, mutta Metsä- ja Tunturi-Lapissa levinneisyys ei ole yhtenäinen. Suomessa arvioidaan nykyään pesivän 1,9–2,2 miljoonaa paria.
Punarinta on muuttolintu pohjoisessa ja idässä. Suomeen punarinnat saapuvat huhti-toukokuussa ja syysmuutto tapahtuu syys-lokakuussa. Suomessa pesivät punarinnat talvehtivat lähinnä Euroopan eteläosissa. Jotkin yksilöt yrittävät talvehtimista Suomessakin.
Punarinta pesii erilaisissa metsissä, erityisesti rehevissä kuusimetsissä, joissa on lehtipuita, mutta myös lehtimetsissä, joissa on kuusia tai tiheitä pensaikkoja. Keski-Euroopassa punarinta pesii yleisesti myös ihmisasutuksen lähellä puutarhoissa ja puistoissa. Paikoin punarinta on alkanut pesiä pihapiireissä Suomessakin.
Pesä on tavallisesti maassa kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.
Punarinta käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja maanpinnan pikkueläimiä sekä marjoja ja hedelmiä. Talvisin punarinta käy myös ruokintapaikoilla, joilla se syö maapähkinämursketta.
Viikon luontokuva – Tavi
Kuva: Heikki Junnila Tavia tavataan pesivänä Euroopan keski- ja pohjoisosissa, Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvehtivana sitä esiintyy Etelä-Euroopassa, Afrikassa,
Viikon luontokuva -Tukkakoskelo
Kuva: Heikki Junnila Tukkakoskelo (Mergus serrator) on silkkiuikun muotoinen pörröpäinen vesilintu. Sen vanha kansanomainen nimi oli pikkukoskelo. Tukkakoskelolla on hapsottava
Viikon luontokuva -Punasotka
Kuva: Heikki Junnila Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu. Punasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g. Varsinkin
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle.
Viikon luontokuva -Tylli
Kuva: Heikki Junnila Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji. Tyllillä on harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta
Viikon luontokuva – Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja. Sen
