Kuva: Heikki Junnila
Pohjantikka on käpytikkaa pienempi tummasävyinen tikka. Parhaat tuntomerkit ovat selän valkoinen pitkittäinen höyhenala, poskien kolme mustaa raitaa ja tumma poikittaiskirjailu kupeilla. Pohjantikan puvusta puuttuu punaväri kokonaan, sen sijaan nuoren linnun ja koiraan päälaki on keltainen.
Varmimmin pohjantikan tapaa vanhasta kuusivaltaisesta metsästä, mutta se viihtyy myös metsäpalo- ja tuulenkaatoalueilla, joissa on runsaasti kuollutta puuta. Pohjantikka on kiinteästi sidoksissa metsään ja ilmeisesti sen kannan kehitys on ollut laskeva ainakin eteläisessä Suomessa. Suurimpana syynä tähän lienee metsänrakenteen muutos ja vanhojen luonnontilaisten metsien pirstoutuminen ja häviäminen. Pohjantikkaa tavataan havupuuvyöhykkeellä koko Euraasiassa. Suomessa pesii noin 25 000 paria.
Pohjantikat aloittavat soitimen reviirillään maaliskuun alussa ja soidinmenot kestävät toukokuun alkuun. Pohjantikan rummutus on tasainen, konekiväärimäinen nakutus, ja molemmat sukupuolet rummuttavat. Pohjantikkapari kaivaa uuden pesäkolon joka vuosi, yleensä kuolleeseen kuuseen, mutta myös männyt ja koivut kelpaavat. Pesäkolo sijaitsee melko matalalla, alle kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta. Naaras munii toukokuun alkupuolella 3-5 munaa ja molemmat vanhemmat hautovat munia. Poikaset kuoriutuvat toukokuun loppupuolella-kesäkuun alussa.
Muiden tikkojen tapaan pohjantikkakin syö hyönteisiä, etenkin kovakuoriaisten toukkia. Ne saattavat toisinaan syödä myös hedelmiä ja mahlaa. Pohjantikalle tunnusomaista on lahojen kuusien kuoriminen paljaaksi ruokailun yhteydessä.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
