Kuva: Heikki Junnila
Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.
Pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Jalat ovat pitkät, nokka melko lyhyt ja kokonaan tumma. Silmän ympärillä on keltainen rengas. Lennossa siivellä ei erotu selvää valkoista juovaa. Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 34–48 cm, paino 25–55 g. Tavallinen ääni on lyhyt ’piy’. Soidinlennossa lentää hitain siiveniskuin laajaa ympyrää ja ääntelee.
Pikkutylli pesii sopivilla alueilla makean veden äärellä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii vähintään 66 000 paria, joista Suomessa noin 5 000 paria. Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Saapuu keväällä huhti–toukokuussa, lähtee syksyllä elokuussa.
Pikkutyllin elinympäristö on alun perin jokivarsilla, nykyisin myös sorakuopissa, raviradoilla, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama-alueilla. Pikkutylli munii paljaalle soramaalle yleensä neljä munaa, haudonta kestää 22–28 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja lentävät 3–4 viikon ikäisinä. Pikkutylli syö matoja ja hyönteisiä.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkutylli on ollut vähintään 13 vuotta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pikkutylli.
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
