Kuva: Heikki Junnila
Metsähanhi (Anser fabalis) on hanhiin kuuluva lintulaji, joka elää Euraasian pohjoisosissa.
Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteis-Venäjän metsähanhia muuttaa Suomen eteläosien yli arviolta 40 000 – 60 000 yksilöä. Suomessa laji on ennen kaikkea Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu 1 700 – 2 500 paria ja laji on luokiteltu vaarantuneeksi. Myös sen metsästykselle on asetettu rajoituksia ja kieltoja. Tällä hetkellä pyritään löytämään luotettavia tapoja arvioida pesimäkannan kokoa ja kehityssuuntaa, sekä tilastoimaan vuosittainen metsähanhisaalis tarkemmin.
Metsähanhen luontaista elinympäristöä ovat tundra ja taiga sekä pohjoisen aapasuot. Suomessa lajia esiintyy erityisesti vetisillä aapasoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja lisäksi rimpisoilla Etelä-Lapissa ja peräpohjolassa. Muuttomatkoilla metsähanhet lepäilevät peltoaukeilla, eritoten Pohjanmaalla.
Metsähanhen pesä sijaitsee mättäällä suolla, joskus metsässä tai hakkuuaukealla, usein pensaan tai puun juurella. Naaras munii huhtikuun lopulla 4–6 munaa, joita naaras hautoo 27-29 vuorokautta ja koiras vahtii. Poikaset oppivat lentämään noin 40 päivän ikäisenä. Poikaset pysyvät vanhempiensa seurassa kesän ja seuraavat niitä syysmuutolla ja talvehtimisalueella kevääseen saakka. Metsähanhi saavuttaa sukukypsyyden 3-vuotiaana.
Pesimäaikana metsähanhen ravintoa ovat sarat tai muut kosteikkokasvit, ja muuttoaikana viljanjyvät, orasruoho, apila sekä muut vehreät ruohot.
Vanhin suomalainen rengastettu metsähanhi on tavattu elossa 19 vuotta 7 kuukautta 22 päivää poikasena tapahtuneen rengastuksen jälkeen. Euroopan vanhin oli saksalainen hanhi, joka löydettiin kuolleena 25 vuotta 7 kuukautta rengastuksen jälkeen.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
