Kuva: Heikki Junnila
Lajia tavataan yleisesti koko Suomessa. Yleislevinneisyydeltään kimalaiskuoriainen on havumetsävyöhykkeen laji, eikä sitä tavata esimerkiksi Etelä-Ruotsissa eikä Tanskassa. Se lentää kesäkuusta elokuun alkuun.
Aikuisia kuoriaisia tavataan usein kukissa, etenkin sarjakukkaisilta, maitohorsmalta ja ohdakkeista, mutta myös pihojen ruusuista. Toukat elävät lahossa puussa erityisesti koivussa. Laji talvehtii toukkana.
Peitinsiivissä on keltamustaa kuviointia, joka vaihtelee huomattavasti eri yksilöiden välillä. Kuoriaisen pituus on 10–16 mm. Pyöreähkö ja karvainen kimalaiskuoriainen muistuttaa nimensä mukaisesti kimalaista. Sen tuntee kovakuoriaiseksi kovista peitinsiivistään. Kimalaiskuoriaisella on tyypilliset heimonsa tuntosarvet, joissa tuntosarven pää koostuu useasta vierekkäin olevasta lehtimäisestä liuskasta muodostaen nuijan.
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
