Kuva: Heikki Junnila
Keltasirkku on värikäs ja varsin kookas lintulaudan vieras.
Tuntomerkit: Keltasirkun huomaa usein helpoiten sitruunankeltaisesta väristä. Silloin kyseessä on aikuinen koiras; naaraalta ja nuorelta linnulta täytyy tarkistaa muita tuntomerkkejä, sillä ne ovat hailakampia. Koiraallakin lähinnä pää ja vatsa ovat pohjaväriltään keltaiset, muuten lämpimänruskea viirutus peittää lintua vatsasta ja kupeilta. Siivet ja selkäpuoli ovat ruskeankirjavat, yläperä selvästi punertavanruskea. Päästä erottaa voimakasta, tummaa kuviointia. Keltasirkku on pitkäpyrstöinen ja lennossa varsin kookkaan oloinen sirkku.
Mitä syö: Kuten muutkin talvella Suomessa sinnittelevät lajit, keltasirkku syö etupäässä siemeniä. Ruokinnalla maittavat kaura, kuoreton auringonkukansiemen ja hirssi.
Levinneisyys: Keltasirkku on metsänreunan laji, jota tavataan laajalti sekä Euroopassa että Aasian läntisissä osissa. Suomessa se viihtyy puoliavoimissa peltomaisemissa aina Sodankylää myöten mutta puuttuu Tunturi-Lapista. Keltasirkku on maanviljelyksen rakennemuutosten vuoksi taantunut viimeistään 1970-luvulta lähtien.
Ääni: Kutsuääni on särisevä tsip, laulu sirkuttava sarja, joka päättyy pitkään, ryystävään nuottiin: sir-sir sir-sir sir-sir sir-sir sryyyyyy.
Viikon luontokuva -Kalalokki

Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii noin 80 000 paria, joista noin 55 000 saaristossa. Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta
Viikon luontokuva -Kettu

Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris

Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo

Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso

Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen

Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin