Kuva: Heikki Junnila
Keltasirkku on värikäs ja varsin kookas lintulaudan vieras.
Tuntomerkit: Keltasirkun huomaa usein helpoiten sitruunankeltaisesta väristä. Silloin kyseessä on aikuinen koiras; naaraalta ja nuorelta linnulta täytyy tarkistaa muita tuntomerkkejä, sillä ne ovat hailakampia. Koiraallakin lähinnä pää ja vatsa ovat pohjaväriltään keltaiset, muuten lämpimänruskea viirutus peittää lintua vatsasta ja kupeilta. Siivet ja selkäpuoli ovat ruskeankirjavat, yläperä selvästi punertavanruskea. Päästä erottaa voimakasta, tummaa kuviointia. Keltasirkku on pitkäpyrstöinen ja lennossa varsin kookkaan oloinen sirkku.
Mitä syö: Kuten muutkin talvella Suomessa sinnittelevät lajit, keltasirkku syö etupäässä siemeniä. Ruokinnalla maittavat kaura, kuoreton auringonkukansiemen ja hirssi.
Levinneisyys: Keltasirkku on metsänreunan laji, jota tavataan laajalti sekä Euroopassa että Aasian läntisissä osissa. Suomessa se viihtyy puoliavoimissa peltomaisemissa aina Sodankylää myöten mutta puuttuu Tunturi-Lapista. Keltasirkku on maanviljelyksen rakennemuutosten vuoksi taantunut viimeistään 1970-luvulta lähtien.
Ääni: Kutsuääni on särisevä tsip, laulu sirkuttava sarja, joka päättyy pitkään, ryystävään nuottiin: sir-sir sir-sir sir-sir sir-sir sryyyyyy.
Viikon luontokuva -Kiuru

Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso

Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi

Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy

Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo

Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka

Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä