Kuva: Heikki Junnila
Kanahaukka on roteva ja pitkäpyrstöinen keskikokoinen petolintu. Aikuinen kanahaukka on selkäpuolelta tummanharmaa. Valkealla vatsapuolella sillä on harmaita poikkiraitoja. Silmäkulmajuova on valkoinen ja selkeä. Nuori kanahaukka on päältä tumman harmaanruskea ja vaalealla vatsapuolella ruskeita pitkittäisraitoja. Naaras on selvästi koirasta isompi ja rotevampi. Koiras on 49–56 senttimetriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 90–105 senttimetriä, naaras on 58–64 senttimetriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 108–120 senttimetriä. Kanahaukan ääni on kja-kja-kja…-kaklatus. Poikasten kerjuuääni on piii-lih-kiljunta. Äänet muistuttavat varpushaukan ääniä, mutta ovat karkeampia, voimakkaampia ja villimpiä.
Soidinlennossa maaliskuussa koiras lentää reviirin yllä hidastetuin siiveniskuin ja käkättää. Se innostuu soidinlennolle usein lokakuun kauniilla pakkasilmoillakin.
Kanahaukka pesii yleensä vanhoissa havumetsissä, mutta joskus sille kelpaavat nuoremmatkin metsät. Kanahaukka on yleensä arka, mutta saattaa tottua ihmisiin ja saalistaa myös taajamissa. Kanahaukka on vakiintunut säännölliseksi pesimälajiksi Helsinkiin, ja vuonna 2016 kaupungissa pesi vajaat 30 paria kanahaukkoja, urbaaneimmat aivan Helsingin ydinkeskustassa.
Kanahaukka rakentaa suuren pesänsä puuhun, usein mäntyyn tai kuuseen. Pesä sijaitsee noin 10–16 metrin korkeudella. Naaras munii maalis-toukokuussa 3–5 vaaleaa munaa, joita se hautoo 35–40 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä 35–42 vuorokauden ikäisinä.
Kanahaukka käyttää ravinnokseen lintuja ja nisäkkäitä. Tavallisia saaliseläimiä ovat varislinnut, kyyhkyt, kanalinnut, rastaat, oravat ja jänikset. Kanahaukka etsii saalista usein korkealla kaarrellen.
Vanhin suomalainen rengastettu kanahaukka on elänyt 17 vuotta, 10 kuukautta ja 11 päivää. Euroopan vanhin oli ruotsalainen 18 vuotta ja 9 kuukautta vanha haukka.
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
