Kuva: Heikki Junnila
Töyhtöhyyppä on muuttolintu ja lajin koko esiintymisalueella esiintyy muuton aikana suuria parvia. Talvehtimisalueet ovatPohjois-Afrikassa, Pohjois-Intiassa ja Kiinassa. Muutto tapahtuu päiväsaikaan. Suomalaiset hyypät talvehtivat Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Keväällä se on varhaisimpia muuttolintuja ja saapuu jo maaliskuun alusta alkaen. Syysmuutto alkaa jo varhain kesäkuussa, jolloin pesimättömät ja pesinnässä epäonnistuneet linnut muuttavat pikku parvina lounaaseen. Syysmuutto päättyy vähitellen, ja viimeiset muuttajat tavataan lokakuussa.
Suomessa pesivä hyyppäkanta on voimakkaasti taantunut. Yhtenä syynä taantumiseen ovat entistä voimaperäisemmät kevätpeltojen muokkaukset, jolloin pesät tuhoutuvat, sekä tehokkaan salaojituksen takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja entisten laidunmaiden umpeenkasvu ruovikoiksi ja pajukoiksi on vähentänyt lajin suosimaa lyhytkortista ruohostomaata.
Läntisimmät kannat, jotka pesivät alavilla alueilla, ovat kuitenkin yleensä paikkalintuja. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu noin 70 000–120 000 paria. Töyhtöhyyppä on kahlaaja, joka pesii avoimilla matalakasvuisilla alueilla (niityillä ja pelloilla), ja se myös suosii melko kosteita alueita (avosoita).
Töyhtöhyyppä tekee pesän maahan ja munii 3–4 munaa. Haudonta kestää neljä viikkoa, sekä naaras että koiras hautovat. Pesäänsä ja poikasiaan laji puolustaa meluisasti ja hyökkäävästi suuriakin tunkeilijoita vastaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä.
Töyhtöhyypän ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä, nilviäisistä, madoista ja muista pienistä selkärangattomista.
Suomen vanhin rengastettu töyhtöhyyppä on ollut 14 vuotta, neljä kuukautta viisi päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 23 vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen hyyppä. Hyyppiä on metsästetty voimaperäisesti ainakin Tanskassa ja Ranskassa.
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
