Kuva: Heikki Junnila
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Ruskosuohaukka on yleisväriltään ruskea. Pituus 50 cm, siipien kärkiväli 140 cm, paino 500–700 g. Naaras on suurempi. Siipien alapuolella kärjet selvärajaisen tummat.
Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja talvehtii yleensä Afrikassa. Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa. Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu 600–1 000 paria. Euroopan pesimäkanta on 26 000–35 000 paria, joista Isossa-Britanniassa noin 160. Lisäksi Venäjällä 25 000 ja Turkissa 500–5 000 paria.
Pesä on rakennettu kuivista oksista ja sisustus kuivista järviruo’on kappaleista. Poikasaikana emot tuovat pesään tuoretta kasvimateriaalia. Kooltaan suuri pesä yleisimmin mennytvuotisessa järviruokokasvustossa. Munii toukokuun puolivälistä alkaen 3–7 munaa, joita naaras hautoo 30–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 42–56 vrk:ssa.
Ruskosuohaukka syö pieniä nisäkkäitä, hyönteisiä, pikkulintuja, sisiliskoja ja vesilintuja.
Vanhin suomalainen rengastettu ruskosuohaukka on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin oli saksalainen 20 vuotta 1 kuukautta vanha.
Viikon luontokuva -Kuovi
Kuva: Heikki Junnila Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
