Kuva: Heikki Junnila
Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji.
Västäräkki on 16,5–19 senttimetriä pitkä ja painaa 18–23 grammaa. Koiras on naarasta hiukan kookkaampi. Västäräkillä on harmaa selkä ja valkea vatsapuoli. Pyrstössä on mustaa ja valkoista, ja siivissä on leveä valkoinen juova tummalla pohjalla. Nokka ja koivet ovat mustat. Pään etuosa on valkoinen. Koiraan päälaen takaosa, kurkku ja kuvunseutu ovat mustat, naaralla harmaat tai mustanharmaat. Nuorten ja talvipukuisten västäräkkien pää on harmaa. Västäräkin pyrstö on pitkä ja keikkuu lajille tyypillisesti kävelyn aikana.
Västäräkki pesii yleisesti koko Suomessa ja sen pesimäkannaksi arvioidaan 400 000–600 000 paria. Syysmuutto tapahtuu elo–lokakuussa ja kevätmuutto huhti–toukokuussa. Se talvehtii Lähi-idässä ja Koillis-Afrikassa. Suomessa västäräkki on luokiteltu vuodesta 2019 lähtien silmälläpidettäväksi lajiksi. Sitä ennen se oli elinvoimainen.
Västäräkin pesäpaikkojen kirjo on hyvin laaja. Se tekee pesänsä korsista ja sammalista, ja vuoraa sen villalla ja karvoilla. Naaras munii toukokuussa 2–7 munaa. Munat kuoriutuvat 10–15 vuorokauden kuluttua, ja pesästä poikaset lähtevät 11–16 vuorokautta myöhemmin.
Västäräkki syö hyönteisiä kuten sääskiä, päivänkorentoja, vaaksiaisia, kovakuoriaisia, sudenkorennon toukkia, perhostoukkia ja koita sekä muita selkärangattomia. Se voi syödä myös leivänmuruja ja ruoantähteitä.
Ympäri Suomea on pidetty selvänä, että mitä enemmän on västäräkkejä kynnön tai kylvön aikaan pellolla hyppelemässä, sitä parempi viljavuosi on tulossa. Sortavalassa lintua on kutsuttu jopa kylvättäjäksi. Nousiaisissa on puolestaan perunavuosi mennyt piloille, jos ei perunanistutuksen aikaan ole västäräkkejä pellolla ollut seurana. Lounais-Suomessa yksi västäräkin nimi on ollut kyntäjäinen,
Vanhin suomalainen rengastettu västäräkki on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 12 vuoden 3 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.
Viikon luontokuva -Punasotka
Kuva: Heikki Junnila Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu. Punasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g. Varsinkin
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle.
Viikon luontokuva -Tylli
Kuva: Heikki Junnila Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji. Tyllillä on harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta
Viikon luontokuva – Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja. Sen
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linnè 1758. Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja. Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli
