Kuva: Heikki Junnila
Jouhisorsanaaras on n. 55 cm pitkä. Pitkästä pyrstöstä johtuen koiraan pituus on 70–75 cm. Muodoltaan jouhisorsa on hoikka ja pitkäkaulainen. Juhlapukuisella koiraalla on suklaanruskea pää, harmaa ruumis, valkea kaula ja rinta sekä pitkät pyrstöjouhet. Nokka on yksivärisen siniharmaa. Naaras ja nuori sekä eklipsipukuinen koiras muistuttavat muita puolisukeltajasorsia, mutta ovat tasaisemman vaaleanruskeita ilman selviä tumman ja vaalean vaihteluita. Solakka ja pitkäkaulainen muoto on hyvä tuntomerkki.
Jouhisorsa esiintyy yleisesti kesäisin avoimilla alueilla kuten preerioilla, maatiloilla, tundrilla ja lähellä vettä sekä muuttoaikoina ja talvisin rantahetteiköillä, marskimailla, järvillä ja tulvivilla pelloilla.
Suomessa jouhisorsat viihtyvät Lapin aapasoilla sekä Perämeren rannoilla ja saaristoissa. Maan eteläosissa jouhisorsia voi tavata myös harvalukuisena hyviltä lintujärviltä. Vuonna 2024 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 8 800 – 12 000 paria.
Jouhisorsa rakentaa pesänsä avoimeen paikkaan pintakasvillisuuden suojaan suolle tai niitylle, ulkoluodoilla myös pensaan alle. Naaras munii huhti-elokuussa 7–10 vaaleanvihreää munaa ja hautoo niitä 22–23 vuorokautta. Jouhisorsan poikaset oppivat lentämään noin seitsemän viikon ikäisinä. Poikaset ovat pesäpakoisia, eli ne etsivät hyvin varhain itse oman ravintonsa, vaikka kulkevatkin poikueena naaraan seurassa.
Jouhisorsan pääasiallista ravintoa ovat vesikasvien osat, nilviäiset ja vesihyönteiset. Suomessa rehevillä vesillä tehdyn tutkimuksen mukaan jouhisorsat söivät puolet eläin- ja puolet kasvisravintoa. Eläimistä sille maistuivat kotilot, vesisiirat, korentojen toukat ja simpukat. Kasvisravintoa olivat viljat ja pikkulimaska.
Vanhin suomalainen rengastettu jouhisorsa on ollut 10 vuotta 2 kuukautta ja 1 päivää vanha. Euroopan vanhin oli hollantilainen, 27 vuotta ja 5 kuukautta vanha sorsa.
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
