Kuva: Heikki Junnila
Tukkakoskelo (Mergus serrator) on silkkiuikun muotoinen pörröpäinen vesilintu. Sen vanha kansanomainen nimi oli pikkukoskelo.
Tukkakoskelolla on hapsottava pään höyhenpeite ja pitkä punainen nokka. Koiraan pää on mustanvihreä, naaraan ruosteenruskea. Koiraan kaula on valkea, rinta ruosteenruskea, selkä musta ja vatsapuoli vaalea. Naaraan vartalo on harmaa. Nuoret ja talvipukuiset koiraat muistuttavat väriltään naaraita. Pituus on 52–62 cm, siipien kärkiväli 83 cm, paino 700 – 1 400 g. Lennossa erottuu siivellä valkea siipilaikku, jonka poikki kulkee kaksi kapeaa tummaa juovaa (koiras) tai yksi (naaras), mikä on läheltä havaittuna hyvä tuntomerkki isokoskeloon verrattuna. Naaraan ääni on samantapaista karheaa korinaa kuin isokoskelon.
Tukkakoskelot elävät avoimessa järvi- tai merimaisemassa. Ne sukeltavat kokonaan veden alle, joten ne voivat hakea ruokaa melko syvästäkin vedestä. Tukkakoskelo tekee pesänsä kivenkoloon tai pensaiden alle. Munia tulee 4–14 kpl, ja niitä haudotaan kuukauden verran. Pesintä on melko myöhäinen, sillä muninta tapahtuu touko–kesäkuun vaihteen tienoilta alkaen. Poikaset seuraavat emoaan heti vesistöön. Tukkakoskeloille myös rakennetaan maahan asetettavia ”pönttöjä”.
Tukkakoskelo syö kaloja, sammakoita ja vedessä eläviä selkärangattomia. Se on kokosukeltaja.
Vanhin suomalainen rengastettu tukkakoskelo on ollut 10 vuotta 11 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 21 vuotta 3 kuukautta vanha tukkakoskelo.
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
Viikon luontokuva -Peltopyy
Kuva: Heikki Junnila Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji. Peltopyy on tanakka kanalintu,
