Kuva: Heikki Junnila
Varis on helposti tunnistettava lintu. Variksen pituus on 44–51 cm. Sen siipien kärkiväli on 84–100 cm ja paino 410–675 g.
Sen höyhenpeite on suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa lukuun ottamatta kiiltävänmustaa päätä, kurkkua, nilkkaa, siipiä ja pyrstöä. Nokka ja jalat ovat mustat. Sukupuolet ovat samannäköiset. Variksen ääni on käheää ja kovaa raakuntaa.
Suomessa pesii 150 000–200 000 varisparia. Koko maailman kannaksi arvioidaan 42,9–224 miljoonaa yksilöä, joista 21–51 miljoonaa elää Euroopassa.
Levinneisyysalueensa eteläosissa varis on paikkalintu, pohjoisosissa, kuten Suomessa, osittaismuuttaja. Varis on luultavasti elänyt luonnontilaisessa Suomessa vain järvien ja meren saaristoissa, ennen kuin se on ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille.
Varis on kaikkiruokainen. Se syö jätteitä, raatoja, viljaa ynnä muuta. Saaristossa se syö vesilintujen ja lokkien pesistä munia ja poikasia. Varis osaa rikkoa nilviäisten ja rapujen kuoret lentämällä ensin korkealle ja pudottamalla sitten ruoan kalliolle. Varis on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä eläimiä ja muuta syötävää.
Varikset lentävät aamuhämärissä vakituiseen kokoontumispaikkaansa, esimerkiksi jonkin rakennuksen katolle tai korkeaan puuhun. Sieltä ne hajaantuvat etsimään syötävää. Ne kuljeskelevat vähän aikaa lajitoverinsa kanssa sellaisen tavatessaan. Muutaman yksilön varisparvet ovat tavallinen näky Suomen kaupungeissa. Yleensä ne ruokailevat yhdessä ja lähtevät sen jälkeen omille teilleen. Keskipäivällä varikset lepäilevät tuuhean puun oksien kätköissä. Iltapäivän ne kiertelevät taas ravinnonhaussa, kunnes illan tullen hakeutuvat tavanomaiseen yöpymispaikkaansa johonkin kuusikkoon tai männikköön, kaupungeissa myös puistojen lehtipuihin. Variksia saattaa kokoontua samaan paikkaan laajalta alueelta.
Varis on luonteeltaan utelias ja kekseliäs lintu. Se on lähes yhtä oppimiskykyinen kuin korppi. Suomessa varisten on havaittu osaavan vetää kalastajien avantoihin jättämiä siimoja ylös ja poimia niistä kalat. Se on todella älykäs lintu, ja varis voi oppia ymmärtämään jopa nollan käsitteen muiden matemaattisten taitojen ohella.
Varis myös tarkkailee ympäristöään tiiviisti. Varikset alkavat rääkyä petolinnun nähtyään ja hätyyttävät sitä niin kovasti, että ihmisenkin pitäisi huomata jotakin yllättävää tapahtuneen. Variksia saalistavat kettu, näätä, muutto- ja kanahaukka sekä huuhkaja, mutta ne eivät uhkaa lajia sen pitkäikäisyyden ja hedelmällisyyden ansiosta.
Varis elää enintään 17 vuoden ikäiseksi.
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
