Viikon turkulainen Liedon mestari

Tämä kuva ei esitä Liedon mestaria, vaan pyhää Marttia, jonka muotokuva ratsastaa Raision kirkossa. Marttihan oli se pyhimys, joka liipaisi viitastaan puolet köyhälle, joka paleli tien varressa. Martin veistäjäksi sanotaan Liedon mestaria, joka sopii viikon turkulaiseksi, vaikka hän ei ehkä ollut turkulainen eikä vielä varmemmin lietolainenkaan. Joissain lähteissä arvellaan, että kyseessä olisi ollut Gotlannista lähtöisin oleva kuvanveistäjämestari, toisissa lähteissä tuomitaan tylysti, ettei koko skulptööriä ollut olemassakaan, olipahan vain koulukunta, joka teki saman tyylin mukaisia pitkäkalloisia, soikeasilmäisiä pyhäinkuvia Turun seudun kirkkoihin 1300-luvun alkuvuosikymmeninä.

Liedon mestarin töiksi on luokiteltu 16 veistosta, joista pari on jo tuhoutunut. Liedon mestari -nimen oletettu tekijä sai 1930-luvulla, kun ajan tyylin mukaisesti alettiin luoda kansallisia muinaisia sankarikultteja.  Liedon 1400-lukuisessa kirkossa oli mainituista 16:sta neljä, mikä riitti taiteilijanimen saamiseen. Kuvat siirrettiin aikanaan Turun maakuntamuseon kokoelmiin Turun linnaan ja siellä ne ovat saaneet ollakin, vaikka Liedon emeritus kirkkoherra Erkki Marttinen koetti sinnikkäästi  saada aikaan sopimuksen, että ainakin jotkin näistä taideaarteista siirrettäisiin vanhaoille sijoilleen. Mestarin pääteokseksi sanottu tamminen madonna ei edes kuulu samaan joukkoon kuin muut ryhmään niputetut veistokset, opasti tohtori Katri Vuola rovasti Marttista Turun Sanomissa: madonna on todennäköisesti veistetty jossain pohjoisen Saksan kaupungissa. Tieteentekijöillä on toisinaan taipumusta pilata hyvät tarinat.