Kuva: Heikki Junnila
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) on keskikokoinen päiväpetolintulaji.
Ruskosuohaukka on yleisväriltään ruskea. Pituus 50 cm, siipien kärkiväli 140 cm, paino 500–700 g. Naaras on suurempi. Siipien alapuolella kärjet selvärajaisen tummat.
Ruskosuohaukka pesii suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa, ja talvehtii yleensä Afrikassa. Suomessa pesii harvakseltaan Etelä-Suomessa. Suomen pesiväksi kannaksi on arvioitu 600–1 000 paria. Euroopan pesimäkanta on 26 000–35 000 paria, joista Isossa-Britanniassa noin 160. Lisäksi Venäjällä 25 000 ja Turkissa 500–5 000 paria.
Pesä on rakennettu kuivista oksista ja sisustus kuivista järviruo’on kappaleista. Poikasaikana emot tuovat pesään tuoretta kasvimateriaalia. Kooltaan suuri pesä yleisimmin mennytvuotisessa järviruokokasvustossa. Munii toukokuun puolivälistä alkaen 3–7 munaa, joita naaras hautoo 30–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 42–56 vrk:ssa.
Ruskosuohaukka syö pieniä nisäkkäitä, hyönteisiä, pikkulintuja, sisiliskoja ja vesilintuja.
Vanhin suomalainen rengastettu ruskosuohaukka on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin oli saksalainen 20 vuotta 1 kuukautta vanha.
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
