Kuva: Heikki Junnila
Ruokki on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu.
Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea musta nokka, jossa valkeita raitoja. Vartalon asento on maissa ollessa pysty. Pituus on 38–43 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 700 grammaa.
Ruokki ääntelee harvoin ja ”lausahtaa” silloin ”korrrr”.
Ruokkia tavataan Pohjois-Atlantin rannikoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Amerikassa Mainen osavaltioon asti, Euroopassa sen levinneisyys ulottuu Islannista ja Kuolan niemimaalta Pohjois-Ranskaan. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue rajoittuu etelässä Mainen osavaltioon. Ruokkia tavataan myös Grönlannissa. Laji luokitellaan elinvoimaiseksi. Euroopan kannaksi arvioidaan noin miljoona lintua.
Suomessa ruokki pesii ulkoluodoilla. Talveksi ruokit muuttavat sinne, missä meri ei jäädy, Euroopassa joskus jopa läntiselle Välimerelle asti. Kevätmuutto on huhti-toukokuussa, syysmuutto vaivihkaa elo-marraskuussa. Talvellakin voi nähdä ruokkeja eteläisillä merialueilla. Suomen pesimäkanta on noin 8 000 paria.
Ruokki munii paljaalle kalliolle kivilohkareen suojaan tai kallionhalkeamaan vuoren juurelle. Harmahtavia ja tummakuvioisia munia on vain yksi. Molemmat emot hautovat yhteensä noin viisi viikkoa. Untuvikko on muuten tumma, mutta on vatsapuolelta valkoinen. Se pysyttelee pesäkolossa 2–3 viikkoa, jonka aikana emot syöttävät sille kalaa. Emot houkuttelevat sen mereen, ja uivat sitten yhdessä ulapalle. Poikasen hoito jatkuu siellä useita viikkoja. Munii v-vll, pesii vasta 4–5-vuotiaana.
Ruokin pääravintoa on kala, jota se pyydystää sukeltamalla pitkiäkin matkoja veden alla. Ruokki voi sukeltaa sadan metrin syvyyteen. Myös äyriäiset ja muut meren selkärangattomat ovat sen ravintoa.
Ruokki on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi ja se on rauhoitettu. Ruokin ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 420 euroa.
Vanhin suomalainen rengastettu ruokki on ollut 33 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha. Euroopan vanhin ruokki on ollut brittiläinen 42 vuoden ikäinen lintu.
Avainsanat: #kevät
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
