Kuva: Heikki Junnila
Rautiainen (Prunella modularis) on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linnè vuonna 1758.
Rautiainen on kauttaaltaan ruskean sävyinen lintu, jonka nokka on hyönteissyöjälle ominaisesti ohut. Linnun rinnassa ja niskan tyvessä on savunharmaata, ja selässä on tummempia juovia. Helpoiten rautiaisen tunnistaa kirkkaasti helisevästä laulustaan, jota lintu esittää puun latvassa. Linnun lentoääni on yksinkertainen mutta heleä ”tsi-hi-hi”, varoitusääni on ”tiih”.
Pituus 13–15 cm, paino 17–20 g. Sukupuolet ovat samankokoisia ja -näköisiä. Nuori lintu on muutamia viikkoja pesästälähdön jälkeen täplikäs kuten nuori punarinta, mutta heinä–elokuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen sitä ei voi maastossa erottaa vanhasta linnusta. Myös vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato heinä–elokuussa.
Etelä-Suomessa rautiainen on yleinen pesimälaji, Lapissa vähälukuinen. Suomessa pesii lähes puoli miljoonaa paria. Pesii koko Euroopassa, etelämpänä yleinen puutarhoissa ja puistoissa. Euroopan pesimäkanta on 9–13 miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu Etelä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevilta talvehtimisalueilta maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Syysmuutto alkaa elokuun loppupuolella, huipentuu syyskuun puolivälin maissa, ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä.
Rautiainen on arka lintu, jota tapaa pääasiassa havu- ja sekametsissä. Erityisesti sitä viehättävät kuusentaimikot ja yleensäkin kuusialikasvos. Puhtaissa männiköissä ja lehtimetsissä sitä tapaa hyvin harvoin. Saattaa talvehtia Suomessa, mutta silloin ei todennäköisesti pysy elossa koko talvea. Jotkut saattavat selvitä ruokintapaikkojen avulla, talvehtiessaan hyönteissyöjä joutuu siirtymään marjoihin ja siemeniin. Muuttoaikana viihtyy kaikenlaisissa pensaikoissa, rikkaruohostoissa ja ruovikoissa
Suuri ja tiiviiksi tehty pesä on koottu sammaleesta, oksista ja kasvien varsista. Rautiainen pesii kesän aikana kahdesta kolmeen kertaan, joskus seuraava muninta alkaa ennen kuin ensimmäinen poikue on varttunut täysi-ikäiseksi. Pesä sijaitsee tavallisesti nuoressa kuusessa tai katajassa 1–2 metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo toukokuun alkupuolella. Munia on 4–6, väriltään puhtaan vaaleansinisiä. Naaras hautoo vajaa kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina. Rautiainen on runsastunut Suomessa 1900-luvun puolivälistä alkaen moninkertaisesti, syinä muun muassa kuusimetsien alan kasvu. Naarasrautiaisella on usein kaksi puolisoa.
Rautiainen on kesällä pääasiassa hyönteissyöjä, syksyllä ravinnoksi käyvät myös rikkaruohojen siemenet, marjat, nilviäiset ynnä muut.
Vanhin suomalainen rengastettu rautiainen on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 11 vuoden 8 kuukauden ikäinen brittiläinen rautiainen.
Lähde: Wikipedia
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
Viikon luontokuva -Lapintiira
Kuva: Heikki Junnila Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin
