Kuva: Heikki Junnila
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.
Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli 78–88 cm ja paino 270–600 g. Pikkukuovi on isokuovia pienempi kahlaajalintu. Pikkukuovin selkeimpänä erona isokuoviin on sen erilainen ääntely ja päässä olevat selvät, vaaleat juovat. Ääni on kuuluva pulina ’pylylylyly’. Laulu muistuttaa isokuovin laulua, mutta on haikeampi eikä niin rytmikäs.
Suomessa laji pesii tavallisimmin karuilla avosoilla, mutta etenkin Pohjanmaalla pikkukuovista on tullut myös peltolintu. Muuttoaikoina viihtyy aukeilla rannoilla. Pikkukuovi muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan ulkopuolella laji viihtyy parvissa. Suomeen laji saapuu huhtikuun lopussa ja toukokuussa. Syysmuutto käynnistyy juhannuksen tienoilla ja päättyy yleensä elokuun aikana.
Maailman populaation kooksi on arvioitu 1,8–2,65 miljoonaa yksilöä. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 337 000 – 387 000 paria, joista Islannissa 71 prosenttia, Suomessa 13 prosenttia ja Venäjällä 11 prosenttia. Suomessa pikkukuovi on Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan pesimälintu. Eteläisimmät vakituiset ja huomattavan suuret populaatiot sijaitsevat Kauhajoen korkeudella. Suomen pesimäkannan kooksi on arvioitu 34 000–49 000 paria.
Pikkukuovin pesä on painanne maassa. Naaras munii kesäkuussa neljä munaa, joita molemmat emot hautovat, naaras kuitenkin aktiivisemmin, noin 3,5 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään runsaan kuukauden ikäisinä. Molemmat emot huolehtivat poikasista. Pikkukuovi on sukukypsä kaksivuotiaana.
Pikkukuovi syö maassa eläviä selkärangattomia. Se saattaa syödä myös marjoja, pikkukaloja ja sammakoita. Rannikoilla se syö monia rapuja, katkoja, äyriäisiä, merimatoja ja pieniä nilviäisiä.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkukuovi on ollut nelivuotias. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 16 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Lähde: WP
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
