Kuva: Heikki Junnila
Nokkavarpunen on tanakka ja paksuniskainen lintu, vartalomuodoltaan muistuttaa punatulkkua. Nokka vaikuttaa suhteettoman suurelta. Omalaatuisen värinen: pää on punaruskea, niska harmaa, vatsa harmaanruskea, siivet mustat. Siipien ja pyrstön valkeat raidat erottuvat hyvin linnun lentäessä. Lentää tyypillisen syväaaltoisesti ja näyttää lennossa sukkulamaiselta valtavan nokan vuoksi. Koiras on naarasta suurempi.
Nokkavarpunen pesii Euroopassa ja Aasiassa. Aasian linnut talvehtivat etelässä. Suomessa pesii vähälukuisena eteläisimmässä Suomessa, pesimäkantamme lienee noin 350 paria. Laji on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla, ja pesiviä pareja saattaa olla jo yli tuhat. Suomalaiset nokkavarpuset ovat pääasiassa muuttolintuja, jotka talvehtivat Keski-Euroopassa. Joitakin yksilöitä talvehtii lintulautojen turvin. Välillä talvisin nähdään jopa kymmenien yksilöiden suurparvia.
Nokkavarpunen viihtyy lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja pientaloalueilla. Nokkavarpunen tekee pesän pensaaseen tai puuhun, ja siihen 4–5 munaa. Muninta tapahtuu toukokuussa, uusintapesiä on kesäkuussa. Naaras hautoo noin 12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina.
Nokkavarpunen syö silmuja, versoja, perhosentoukkia ja paksukuorisia siemeniä, joiden kuoren se murskaa jykevällä nokallaan. Suomessa etenkin tuomen- ja kirsikanmarjat ovat sen herkkua. Talvella syö lintulautojen siementarjontaa, lähinnä auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä.
Ääni on hiljaista tiksahtelua ja sirinää. Laulu koostuu näiden äänten rivittelystä ja on hyvin hiljaista. Nokkavarpunen on piileskelevä, arka lintu, joka on vaikea havaita. Lintulaudoilla se vierailee usein.
Euroopassa pesii 1,1–1,5 miljoonaa nokkavarpusparia. Vanhin suomalainen rengastettu nokkavarpunen on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 13 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 12 vuoden 7 kuukauden ikäinen saksalainen lintu.
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
