Kuva: Heikki Junnila
Nokkavarpunen on tanakka ja paksuniskainen lintu, vartalomuodoltaan muistuttaa punatulkkua. Nokka vaikuttaa suhteettoman suurelta. Omalaatuisen värinen: pää on punaruskea, niska harmaa, vatsa harmaanruskea, siivet mustat. Siipien ja pyrstön valkeat raidat erottuvat hyvin linnun lentäessä. Lentää tyypillisen syväaaltoisesti ja näyttää lennossa sukkulamaiselta valtavan nokan vuoksi. Koiras on naarasta suurempi.
Nokkavarpunen pesii Euroopassa ja Aasiassa. Aasian linnut talvehtivat etelässä. Suomessa pesii vähälukuisena eteläisimmässä Suomessa, pesimäkantamme lienee noin 350 paria. Laji on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla, ja pesiviä pareja saattaa olla jo yli tuhat. Suomalaiset nokkavarpuset ovat pääasiassa muuttolintuja, jotka talvehtivat Keski-Euroopassa. Joitakin yksilöitä talvehtii lintulautojen turvin. Välillä talvisin nähdään jopa kymmenien yksilöiden suurparvia.
Nokkavarpunen viihtyy lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja pientaloalueilla. Nokkavarpunen tekee pesän pensaaseen tai puuhun, ja siihen 4–5 munaa. Muninta tapahtuu toukokuussa, uusintapesiä on kesäkuussa. Naaras hautoo noin 12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina.
Nokkavarpunen syö silmuja, versoja, perhosentoukkia ja paksukuorisia siemeniä, joiden kuoren se murskaa jykevällä nokallaan. Suomessa etenkin tuomen- ja kirsikanmarjat ovat sen herkkua. Talvella syö lintulautojen siementarjontaa, lähinnä auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä.
Ääni on hiljaista tiksahtelua ja sirinää. Laulu koostuu näiden äänten rivittelystä ja on hyvin hiljaista. Nokkavarpunen on piileskelevä, arka lintu, joka on vaikea havaita. Lintulaudoilla se vierailee usein.
Euroopassa pesii 1,1–1,5 miljoonaa nokkavarpusparia. Vanhin suomalainen rengastettu nokkavarpunen on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 13 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 12 vuoden 7 kuukauden ikäinen saksalainen lintu.
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
Viikon luontokuva -Ritarilude
Kuva: Heikki Junnila Ritarilude on kookas, 8,0–14,0 mm, pitkänomainen ludelaji. Väritys on räikeän punamusta ja värien rajat ovat terävät. Musta väri
