Kuva: Heikki Junnila
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
Alun perin kanadanhanhi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa, ja talvehtii muualla Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Se on Pohjois-Amerikan yleisin hanhilaji, niitä arvioidaan elävän mantereella 9–10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvun lopulla laji oli paikoitellen hyvin uhanalainen, mutta nykyään kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi.
Kanadanhanhi poikkeaa muista hanhista siten, että sillä on musta pää ja kaula sekä valkea leuanalus. Vartalo on päältä harmaanruskea ja alta vaalea. Valkoinen yläperä erottuu selvästi. Kanadanhanhi on Suomessa tavattavista hanhilajeista suurin; koiras painaa 3,5–7 kg, naaras 3–5,5 kiloa. Pituus on 90–106 cm ja siipien kärkiväli 155–180 cm. Kanadanhanhi sekoitetaan usein valkoposkihanheen, mutta huomattavasti suuremmalla kanadanhanhella on harmaanruskea ruumis, vain vähän valkoista poskilla eikä laisinkaan otsalla tai silmien ympärillä, ja rinta on valkea.
Pienet poikaset ovat untuvapeitteisiä ja väriltään keltaisen ja vaaleanruskean kirjavia. Kasvaessaan ne muuttuvat tummanharmaiksi, ja syksyllä ne ovat jo samannäköisiä kuin aikuiset yksilöt.
Kanadanhanhen eri alalajien välillä on huomattavia eroja sekä ulkonäössä ja koossa että käyttäytymisesä. Pienin alalaji painaa vain 1,5 kilogrammaa, kun taas suurin, Pohjois-Amerikan keskiosissa pesivä B. c. maxima voi painaa yli kahdeksan kilogrammaa. B. c. maxima onkin suurin kaikista hanhista. Osa tutkijoista luokittelikin neljä pienintä alalajia vuonna 2003 erilliseksi lajiksi, pikkukanadanhanheksi (Branta hutchinsii), minkä jälkeen kanadanhanhella on nykyisin seitsemän alalajia.
Kanadanhanhen lentoääni on trumpettimainen, laulujoutsenmainen ”ah-HONK”-honkotus. Varoitusääni on karhea ”KAR-RAK”, jonka tapainen on myös yhteydenpitoääni. Soidinaikana voi kuulla syvän ”rak-ruk-ruk”-honkotuksen.
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
