Kuva: Heikki Junnila
Kanadanhanhi (Branta canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.
Alun perin kanadanhanhi on kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa, ja talvehtii muualla Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Se on Pohjois-Amerikan yleisin hanhilaji, niitä arvioidaan elävän mantereella 9–10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvun lopulla laji oli paikoitellen hyvin uhanalainen, mutta nykyään kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi.
Kanadanhanhi poikkeaa muista hanhista siten, että sillä on musta pää ja kaula sekä valkea leuanalus. Vartalo on päältä harmaanruskea ja alta vaalea. Valkoinen yläperä erottuu selvästi. Kanadanhanhi on Suomessa tavattavista hanhilajeista suurin; koiras painaa 3,5–7 kg, naaras 3–5,5 kiloa. Pituus on 90–106 cm ja siipien kärkiväli 155–180 cm. Kanadanhanhi sekoitetaan usein valkoposkihanheen, mutta huomattavasti suuremmalla kanadanhanhella on harmaanruskea ruumis, vain vähän valkoista poskilla eikä laisinkaan otsalla tai silmien ympärillä, ja rinta on valkea.
Pienet poikaset ovat untuvapeitteisiä ja väriltään keltaisen ja vaaleanruskean kirjavia. Kasvaessaan ne muuttuvat tummanharmaiksi, ja syksyllä ne ovat jo samannäköisiä kuin aikuiset yksilöt.
Kanadanhanhen eri alalajien välillä on huomattavia eroja sekä ulkonäössä ja koossa että käyttäytymisesä. Pienin alalaji painaa vain 1,5 kilogrammaa, kun taas suurin, Pohjois-Amerikan keskiosissa pesivä B. c. maxima voi painaa yli kahdeksan kilogrammaa. B. c. maxima onkin suurin kaikista hanhista. Osa tutkijoista luokittelikin neljä pienintä alalajia vuonna 2003 erilliseksi lajiksi, pikkukanadanhanheksi (Branta hutchinsii), minkä jälkeen kanadanhanhella on nykyisin seitsemän alalajia.
Kanadanhanhen lentoääni on trumpettimainen, laulujoutsenmainen ”ah-HONK”-honkotus. Varoitusääni on karhea ”KAR-RAK”, jonka tapainen on myös yhteydenpitoääni. Soidinaikana voi kuulla syvän ”rak-ruk-ruk”-honkotuksen.
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle.
Viikon luontokuva -Tylli
Kuva: Heikki Junnila Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji. Tyllillä on harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta
Viikon luontokuva – Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja. Sen
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linnè 1758. Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja. Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Australiassa. Suomeen lirot saapuvat huhti–toukokuun vaihteessa ja
