Kuva: Heikki Junnila
Harmaasieppo (Muscicapa striata) on sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on hyönteissyöjä, joka elää avoimissa metsissä ja pihapiireissä. Lajia esiintyy laajalla alueella Euraasiassa ja Afrikassa.
Harmaasieppo pesii lähes kaikinlaisissa metsissä, jos ne vain eivät ole liian sulkeutuneita. Laji pesii myös asuintalojen pihoilla.
Harmaasieppo tekee hätäisen näköisesti rakennetun pesänsä kantoon, oksanhankaan, sivusta avoimeen pönttöön tai kuistin, halkopinon tai muiden paikkojen sopukoihin. Naaras muniin touko-kesäkuussa 4–6 munaa, jotka ovat vaaleita ja punaruskeatäpläisiä. Se hautoo munia 12–14 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 12–16 vuorokautta ja itsenäistyvät 2–3 viikon jälkeen pesästälähdön. Harmaasieppo voi joskus munia toisen pesueen heinäkuussa.
Harmaasieppo pyydystää lentäviä hyönteisiä niin, että se istuu oksalla, jolta on hyvä näkyvyys, tekee siitä lyhyen pyrähdyksen ohilentävän hyönteisen perään ja palaa sitten takaisin samalle istumapaikalleen. Tämä pyydystystapa, samanlainen kuin kirjosiepolla, on paras tapa erottaa harmaasieppo muista harmaista pikkulinnuista. Harmaasieppo syö toisinaan myös maassa olevia selkärangattomia ja syksyllä marjoja.
Harmaasieppo ääntelee paljon, mutta sen äänivalikoima on suppea ja äänet hiljaisia. Sen kutsuääni on lyhyt ja terävä ”tsri”, joka on samantapainen kuin monella muullakin linnulla. Varoitusääni on tyypillisempi ”hiis-tak-tak”. Laulu on vaatimatonta ja hiljaista sirahtelua, joka koostuu lähinnä kutsu- ja yhteysäänistä. Koiraalla on kuitenkin lisäksi myös taidokas ja hyvin hiljainen visertävä puolilaulu.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaasieppo on ollut 11 vuotta 1 kuukautta 24 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin harmaasieppo.
Lähde:WP