Kuva: Heikki Junnila
Harmaasieppo (Muscicapa striata) on sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on hyönteissyöjä, joka elää avoimissa metsissä ja pihapiireissä. Lajia esiintyy laajalla alueella Euraasiassa ja Afrikassa.
Harmaasieppo pesii lähes kaikinlaisissa metsissä, jos ne vain eivät ole liian sulkeutuneita. Laji pesii myös asuintalojen pihoilla.
Harmaasieppo tekee hätäisen näköisesti rakennetun pesänsä kantoon, oksanhankaan, sivusta avoimeen pönttöön tai kuistin, halkopinon tai muiden paikkojen sopukoihin. Naaras muniin touko-kesäkuussa 4–6 munaa, jotka ovat vaaleita ja punaruskeatäpläisiä. Se hautoo munia 12–14 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 12–16 vuorokautta ja itsenäistyvät 2–3 viikon jälkeen pesästälähdön. Harmaasieppo voi joskus munia toisen pesueen heinäkuussa.
Harmaasieppo pyydystää lentäviä hyönteisiä niin, että se istuu oksalla, jolta on hyvä näkyvyys, tekee siitä lyhyen pyrähdyksen ohilentävän hyönteisen perään ja palaa sitten takaisin samalle istumapaikalleen. Tämä pyydystystapa, samanlainen kuin kirjosiepolla, on paras tapa erottaa harmaasieppo muista harmaista pikkulinnuista. Harmaasieppo syö toisinaan myös maassa olevia selkärangattomia ja syksyllä marjoja.
Harmaasieppo ääntelee paljon, mutta sen äänivalikoima on suppea ja äänet hiljaisia. Sen kutsuääni on lyhyt ja terävä ”tsri”, joka on samantapainen kuin monella muullakin linnulla. Varoitusääni on tyypillisempi ”hiis-tak-tak”. Laulu on vaatimatonta ja hiljaista sirahtelua, joka koostuu lähinnä kutsu- ja yhteysäänistä. Koiraalla on kuitenkin lisäksi myös taidokas ja hyvin hiljainen visertävä puolilaulu.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaasieppo on ollut 11 vuotta 1 kuukautta 24 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin harmaasieppo.
Lähde:WP
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
