Kuva: Heikki Junnila
Pensastasku pesii Euroopassa ja Aasiassa, ja talvehtii Afrikassa. Suomessa se pesii koko maassa. Pesimäkantamme suuruus on noin ½ miljoonaa paria. Euroopassa pesii 2–3 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 15 000 – 20 000 paria.
Kevään ensimmäiset pensastaskut saapuvat Vapun maissa, pääjoukot pari viikkoa myöhemmin. Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella ja päättyy syyskuun lopulla.
Avomaiden lintu. Yleinen jokivarsiniityillä, joutomailla, peltoaukeiden valtaojien varsilla, laitumilla, avosoilla ja hakkuuaukoissa. Viihtyäkseen vaatii laajan aukean, jolloin useampi pari saattaa pesiä lähekkäin. Ei tavallisesti pesi pienillä metsäpelloilla. Muuttoaikoina kaikenlaisilla avomailla, myös ulkosaaristossa, missä se ei pesi.
Pesänrakennus alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä. Takatalven sattuessa pesintä voi viivästyä viikollakin. Naaras munii 4–8, keskimäärin 6, sinivihreätä munaa korsista ja ruohoista valmistettuun pesään, maahan. Pesä on usein ojanpenkassa tai mättään kupeessa, ja lähes aina hyvin piilotettu. Pesinnän loppuvaiheessa sinne johtaa selvä polku. Naaras hautoo munia 12–14 vrk. Poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Molemmat emot ruokkivat poikasia n. 2 viikkoa. Ne lähtevät maastoon lentokyvyttöminä ja emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Pesii vain kerran kesässä.
Pituus 12–14 cm, paino 15–18 g. Koiras on hieman kookkaampi.
Laulu on lyhyt, kuuluva viserrys. Jotkut koiraat ovat taitavia laulajia, jotka liittävät visertelyyn toisten lintulajien matkintoja. Alkukesällä laulaa myös yöllä. Varoitusääni on iskevä ”hyi-tek-tek”.
Vanhojen pensastaskujen sulkasato alkaa heinäkuun toisella viikolla ja päättyy syyskuun alussa. Sen kesto on keskimäärin 54 päivää. Nuoret sulkivat osan ruumiinhöyhenistään heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu pensastasku on ollut 5 vuotta 2 kuukautta 23 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pensastasku.
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
