Kuva: Heikki Junnila
Juhlapukuinen koiras on rinnasta heleän punainen ja sillä on punainen otsatäplä muuten harmaassa päässä. Selkä on ruskea, maha vaalea ja siivellä valkoinen siipijuova. Naaras on harmaanruskea, mahasta vaalea, ja myös sillä on valkoinen siipijuova. Nuori lintu muistuttaa naarasta, ollen vähän viirukkaampi. Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato elo–lokakuussa, jonka jälkeen koiras muistuttaa naarasta ja nuorta lintua, kunnes höyhenten kulumisen takia saa vähitellen juhlapuvun talven aikana. Kaikissa puvuissa erottuvat valkeat pyrstön reunasulat.
Laulu on hilpeää livertelyä, jota koiras esittää jostain korkealta paikalta, esim. talon katolla, puhelinlangalla tai puun latvassa. Kutsuääni on napakka “du-duk”.
Vanhin suomalainen rengastettu hemppo on ollut vähintään 3 vuotta 3 kuukautta 17 päivää vanha. Hempon pituus on noin 13–14 cm ja paino noin 17 grammaa.
Hempon levinneisyys on lähes koko Eurooppa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta sekä Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Suomessa pesii 10 000–20 000 paria Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella. Runsain se on Etelä-Suomen viljelyalueilla.
Pääosa suomalaisista hempoista muuttaa elo-lokakuussa Keski-Eurooppaan, mistä ne palaavat maalis–huhtikuussa. Talvehtimaan jää vaihteleva määrä hemppoja rikkaruohostoihin.
Hempon tiivis korsipesä sijaitsee katajassa, tiheässä pensaassa tai puupinossa. Munii IV-VIII 2 pesyettä, joissa 4–6 sinertävää munaa. Naaras hautoo 12–14 vrk, ja poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina.