Kuva: Heikki Junnila
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Pilkkasiiven vartalonmuoto muistuttaa haahkaa. Koiraan höyhenpeite on samettisen musta lukuun ottamatta valkoisia läikkiä siivissä ja silmän alla. Nokka on paksu ja keltainen. Naaras ja nuori lintu ovat tummanruskeita, poskella on vaalea täplä ja siiven yläpinnalla laaja valkoinen kuvio. Niiden nokka on harmahtava.
Pilkkasiipi-yksilön pituus on 48–57 cm, siipien kärkiväli 95 cm ja paino 800–2 000 grammaa.
Naaraan matalan karheaa ääntä kuulee usein etenkin alkukesäisillä soidinlennoilla. Koiras taas on melko hiljainen.
Pilkkasiiven pesintä alkaa myöhään, Etelä-Suomessakin vasta kesäkuussa. Soitimella koiras ja naaras lentelevät matalalla pesimäsaaren yllä huimaa vauhtia, naaraan raakkuessa karheasti. Ennen haudonnan alkamista pariskunnat partioivat pesimäsaaren rantavedessä. Pesä on tavallisesti katajan tai muun kasvillisuuden suojassa, joskus melko avoimesti mättään kupeessa. Naaras munii 7–10 munaa, jotka ovat hieman kananmunaa suurempia ja väriltään kermankeltaisia. Naaras hautoo munia noin 4 viikkoa.
Pesii ulko- ja välisaaristossa sekä Pohjois-Suomen järvillä. Vuonna 2024 Suomessa pesivän kannan kooksi arvioitiin 5 000–16 000 paria. Pilkkasiipi on muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Itämerellä ja Pohjanmerellä. Leutoina talvina pieni osa talvehtii Pohjois-Itämerellä.
Pilkkasiiven poikaset ovat pesäpakoisia ja seuraavat heti emoaan vesille. Ne oppivat lentämään vasta 9–10 viikon ikäisinä. Jos muninta alkaa siis kesäkuun puolivälissä, ovat poikaset lentokykyisiä syyskuun lopulla. Pilkkasiipinaaras on huono poikueensa puolustaja, ja isot lokit saattavat helposti hotkia suihinsa koko poikueen. Pilkkasiiven onneksi suuri osa lokeista lähtee kohti etelää jo heinäkuussa. Pilkkasiipi syö nilviäisiä, kuten simpukoita ja kotiloita.
IUCN luokitteli pilkkasiiven erittäin uhanalaiseksi ja allin vaarantuneeksi keväällä 2012, sillä niiden määrä oli Itämerellä romahtanut kymmenessä vuodessa vajaaseen puoleen. Vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnissa pilkkasiipi luokiteltiin vaarantuneeksi.
Vanhin suomalainen rengastettu pilkkasiipi on ollut 21 vuotta 5 kuukautta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pilkkasiipi.
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
Viikon luontokuva -Peltopyy
Kuva: Heikki Junnila Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji. Peltopyy on tanakka kanalintu,
Viikon luontokuva -Pikku-uikku
Kuva: Heikki Junnila Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Pikku-uikku on vesilinnuksi hyvin
