Agricola keksi omantunnon
Turun piispan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kunniaksi liputetaan huhtikuun 9. päivänä. Se ei ole tämän kirjoittajan, uskonpuhdistajan ja rauhanneuvottelijan syntymäpäivä, vaan hänen kuolinpäivänsä. Tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä, ei edes syntymävuotta. 1510 on useimmin esitetty arvio. Kuolemasta tiedetään enemmän. Se korjasi parhaassa iässä olleen uranuurtajan paluumatkalla rauhanneuvotteluista Moskovasta Uudellakirkolla Karjalan kannaksella huhtikuun 9. päivä vuonna 1557. Myöhemmin perustettu Kuolemanjärven pitäjä sai nimensä tästä tapauksesta. Kuningas Kustaa Vaasa oli lähettänyt valtuuskunnan sopimaan rajariidoista, joita tavan takaa käytiin Venäjän kanssa ja Agricola oli valtuuskunnan jäsen.
Suomeahan oli Suomessa puhuttu iät ja ajat, mutta vasta Agricolan myötä sitä alettiin präntätä kirjoihin ja kansiin. Suomenkielinen aapis-katekismus ABC-kirja ja Uusi Testamentti tekivät mahdolliseksi sen, että Sanaa voitiin nyt lukea ja kuulla suomeksi, ennen oli kirkoissa silmät pyöreinä kuunneltu sanamukaisesti munkkilatinaa.
Pernajan Torsbyn kylässä syntynyt Agricola ei itse todennäköisesti ollut suomenkielinen, mutta hallitsi sitä kyllä enemmän kuin auttavasti. Se, että hän asui ja teki työtään pitkät ajat Turussa, vaikutti hänen kirjoituksiinsa. Niistä voi helpostikin löytää Turun murteeseen viittaavia sanoja ja lauserakenteita. Tuhansia sanoja Agricola keksi ihan itse ja niitä me käytämme yhä. Kun poliitikko nykyään sanoo olevansa raatihuoneella isänmaan hallituksessa omantuntonsa ohjaamana, hän puhuu puhdasta agricolaa.
Viikon turkulainen Jari Salonen
Kuvateksti: Jari Salonen esiintyi tiistaina Tiistaiseurassa. Jari Salonen pinkoo Turkua maailmankartalle Paavo Niurmi oli ensimmäinen suomalainen supertähti. Hänen sanottiin juosseen
Viikon turkulainen Johanna Ivaska
Ivaska tuntee syövän koukut ja ankkurit Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska tietää ehkä paremmin kuin kukaan ihminen
Viikon turkulainen Heikki Martikainen
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Viikon turkulainen Eero Harkke
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
