Agricola keksi omantunnon
Turun piispan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kunniaksi liputetaan huhtikuun 9. päivänä. Se ei ole tämän kirjoittajan, uskonpuhdistajan ja rauhanneuvottelijan syntymäpäivä, vaan hänen kuolinpäivänsä. Tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä, ei edes syntymävuotta. 1510 on useimmin esitetty arvio. Kuolemasta tiedetään enemmän. Se korjasi parhaassa iässä olleen uranuurtajan paluumatkalla rauhanneuvotteluista Moskovasta Uudellakirkolla Karjalan kannaksella huhtikuun 9. päivä vuonna 1557. Myöhemmin perustettu Kuolemanjärven pitäjä sai nimensä tästä tapauksesta. Kuningas Kustaa Vaasa oli lähettänyt valtuuskunnan sopimaan rajariidoista, joita tavan takaa käytiin Venäjän kanssa ja Agricola oli valtuuskunnan jäsen.
Suomeahan oli Suomessa puhuttu iät ja ajat, mutta vasta Agricolan myötä sitä alettiin präntätä kirjoihin ja kansiin. Suomenkielinen aapis-katekismus ABC-kirja ja Uusi Testamentti tekivät mahdolliseksi sen, että Sanaa voitiin nyt lukea ja kuulla suomeksi, ennen oli kirkoissa silmät pyöreinä kuunneltu sanamukaisesti munkkilatinaa.
Pernajan Torsbyn kylässä syntynyt Agricola ei itse todennäköisesti ollut suomenkielinen, mutta hallitsi sitä kyllä enemmän kuin auttavasti. Se, että hän asui ja teki työtään pitkät ajat Turussa, vaikutti hänen kirjoituksiinsa. Niistä voi helpostikin löytää Turun murteeseen viittaavia sanoja ja lauserakenteita. Tuhansia sanoja Agricola keksi ihan itse ja niitä me käytämme yhä. Kun poliitikko nykyään sanoo olevansa raatihuoneella isänmaan hallituksessa omantuntonsa ohjaamana, hän puhuu puhdasta agricolaa.
Uutissi Turust
“Uutissi Turust” on positiivine Facebook-sivusto, jolla on jo yli 59 000 seuraajaa. Meijän FB tavotta kuukaures lähes puali miljoona ihmist, ja sitoutuneitten määrä kasva kova faartti. Huumori ja yhres tekemine on meill tärkkiöi asioi.
Turust.fi sivult sää voit lukke Uutissi Turust jutui ja muutaki kiva. Tutustu Turunalueen yrityksiin ja palveluihin.
