Mies joka mittasi metrin
Yrjö Väisälä oli alun perin joensuulaisen sahan konttoristin poika mutta kyllä liki 30 vuotta Turun Yliopiston fysiikan professorina ja parikymmentä vuotta Tuorlan tutkimuslaitoksen johtajana, ”Tuorlan taikurina” pätevöittää turkulaiseksi. Väisälä on tärkeä turkulainen muun muassa siksi, että hänen ansiostaan metri on justiinsa metrin mittainen eikä jotain sinne päin.
Ranskan vallankumouksen aikaan, kolmisen sataa vuotta sitten, älyttiin ottaa käyttöön metrijärjestelmä. Sen määrääminen, kuinka pitkä se oikea metri tarkalleen on, oli hiukan hakusessa. Sovittiin, että olkoon se nyt vaikka kymmenenesmiljoonasosa matkasta Pariisista pohjoisnavalle. Pariisissa säilytettiin kuuluisaa platina-iridiumista valettua kiskonpätkää, joka oli olevinaan se noin laskemalla saatu virallinen metrien metri. Lasikaapissa täsmälleen oikeassa lämpötilassa säilytettyä kiskoapidettiin metrin ylimpänä auktoriteettina aina vuoteen 1960 saakka. Silloin päätettiin määritellä metri uudella tavalla. Perustettiin kansainvälinen tutkimuskomissio, kansainväliseen tutkimuskomissioon, joka päätyi määrittelemään metrin Yrjö Väisälän kehittämällä tavalla, joka perustui valon aallonpituuteen. Se oli jo kohtalaisen tarkkaa meininkiä, sillä valon aallonpituus on noin miljardisosa metristä. Miljardi kertaa tuo aallonpituus oli siis metri. Lohjan Nummelaan piirrettiin Väisälän mittauksen perusteella maailmankaikkeuden siihen saakka tarkin metrin viiva.
Ei Väisälänkään metri ihan lopulliseksi jäänyt. Vuonna 1983 pidettiin jälleen Pariisissa konferenssi, jossa todettiin, että ajan mittaus on jo tarkempaa kuin valoaallon mittaus. Niinpä metri päätettiin määritellä siksi pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä sekunnin 299 792 458 -osassa. Siinä ei saa enää saha paljonkaan flintata.
Kuvassa Tuorlan taikuri on vielä ihan kloppi
Viikon turkulainen Heikki Martikainen
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Viikon turkulainen Eero Harkke
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
Viikon turkulainen Rauno Ruoho
Kuvateksti: Rauno Ruoho ja Seela Merikoski painavat pitkää päivää. Kuva: Nova Talent Rane tuntee suuruuden ekonomian Kapinavuonna 1918 perustivat Kaarlo
Viikon turkulainen Jukka Hyönä
Hyönä tietää, mitä lukiessa tapahtuu Lukeminen saattaa tuntua tavanomaiselta toiminnalta, mutta kun sukeltaa hieman syvemmälle lukemisprosessiin, avautuu kiehtovia näköaloja.
