Raitis on körtti, estofiili ja tannerilainen
Kahdeksankymmenen vuoden ikärajan tänä keväänä reippaana saavuttava kirjailija Harri Raitis on mies moneksi. Kolmisenkymmentä julkaistua teosta, aktiivisuus useissa turkulaisissa yhdistyksissä ja sosiaalinen vilkkaus ovat saaneet aikaan sen, että Raittiin tuntee melkein jokainen turkulainen.
Raitis tiedetään innokkaaksi Viron ystäväksi eli estofiiliksi, tunnetaan körtiksi ja epäillään tannerilaiseksi demariksi. Hän on kirjoittanut trilogian Viron neuvostomiehitystä vastaan taistelleista metsäveljistä ja toisen, jossa kuvaillaan Unto Varjosen ja muiden ”Tannerheimin ritarien” kommunismin vastaista kamppailua sotien jälkeisinä vaaran vuosina.
Körttiläinen herännäisyys on Raittiin keskeisin elämänkatsomus. Sitä hän on jaksanut vaalia viime vuonna kuolleen rakkaan vaimonsa, Rovasti Sisko Raittiin kanssa vuosikymmenestä toiseen. Ne, jotka pitävät perinteistä körttiläisyyttä kieltojen ja ahdasmielisyyden uskontona, erehtyvät pahoin, on Raitis kirjoittanut. Hän kirjoitti kerran: ”Tositiukat kristilliset ryhmät, joita on ja tulee olemaan, pitävät heränneitä eli körttejä turmiollisen liberaaleina ellei peräti kokonaan luopioina. Körtit ovat huonoja puolustautumaan, sillä he eivät halua uskollaan elämöidä, vaan kulkevat ”alatietä” oman kehnoutensa ja uskonsa heikkouden auliisti tunnustaen. Oman uskon varaan ei mitään voi rakentaa, mutta eiköhän armon varassa jotenkin selvitä. Jos ei selvitä, se on sitten niin, mutta toivoa sopii”.
Sukunimi Raitis ei ole ihan yleinen, Raittiita on Suomessa viitisen kymmentä. Yksi heistä on Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, Siskon ja Harrin tytär. Toinen tytär Paula Raitis on Porvoon seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö ja äitinsä seuraaja hiljaisen hengellisyyden tiellä. Harri Raitis on kirjaimellisesti raitis sillä rajoituksella, että Martti Lutherin tapaan kelpo olut maistuu silloin tällöin.
Kuva: Exlibris Aboensis
Viikon turkulainen Vesa Vasara
Vasara osui naulan kantaan. 26.elokuuta 1998 Vesa Vasara oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aarno Turpeisen sinkoama pitkä sivurajaheitto kimposi
Viikon turkulainen N.R. af Ursin
Ukko Ursin ei ollut työmies Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmassa on pronssilaatta, jolla kunnioitetaan suomalaisen työväenpuolueen perustamista ja sen varhaista
Viikon turkulainen Jere Pensikkala
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monessa mielessä iso kehitysloikka turkulaisessa kulttuurielämässä. Sen ansiosta syntyi aivan uudenlaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Se
Viikon turkulainen Peter Sarlin
Peter Sarlin – turkulainen tekoälyguru Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Sen käyttämisestä intoilee moni, joka on onnistunut elvyttämään rakeiset
Viikon turkulainen Pepe Gonzales
Pepe ei kunkulle liputa Barcelona ei ole erityisen kuningasmielinen kaupunki. Sillä on villiä anarkikstista taustaa, joka huipentui sisällissodan heinäkuussa
Viikon turkulaiset Luka ja Nooa Marttila
Marttilan veljekset Veljesten valioita Varsinais-Suomi on lentopallon huippumaakunta. Lajin ykköskaupunki ei kuitenkaan ole ollut Turku, sillä kovimmat seuramuistot on
