Raitis on körtti, estofiili ja tannerilainen
Kahdeksankymmenen vuoden ikärajan tänä keväänä reippaana saavuttava kirjailija Harri Raitis on mies moneksi. Kolmisenkymmentä julkaistua teosta, aktiivisuus useissa turkulaisissa yhdistyksissä ja sosiaalinen vilkkaus ovat saaneet aikaan sen, että Raittiin tuntee melkein jokainen turkulainen.
Raitis tiedetään innokkaaksi Viron ystäväksi eli estofiiliksi, tunnetaan körtiksi ja epäillään tannerilaiseksi demariksi. Hän on kirjoittanut trilogian Viron neuvostomiehitystä vastaan taistelleista metsäveljistä ja toisen, jossa kuvaillaan Unto Varjosen ja muiden ”Tannerheimin ritarien” kommunismin vastaista kamppailua sotien jälkeisinä vaaran vuosina.
Körttiläinen herännäisyys on Raittiin keskeisin elämänkatsomus. Sitä hän on jaksanut vaalia viime vuonna kuolleen rakkaan vaimonsa, Rovasti Sisko Raittiin kanssa vuosikymmenestä toiseen. Ne, jotka pitävät perinteistä körttiläisyyttä kieltojen ja ahdasmielisyyden uskontona, erehtyvät pahoin, on Raitis kirjoittanut. Hän kirjoitti kerran: ”Tositiukat kristilliset ryhmät, joita on ja tulee olemaan, pitävät heränneitä eli körttejä turmiollisen liberaaleina ellei peräti kokonaan luopioina. Körtit ovat huonoja puolustautumaan, sillä he eivät halua uskollaan elämöidä, vaan kulkevat ”alatietä” oman kehnoutensa ja uskonsa heikkouden auliisti tunnustaen. Oman uskon varaan ei mitään voi rakentaa, mutta eiköhän armon varassa jotenkin selvitä. Jos ei selvitä, se on sitten niin, mutta toivoa sopii”.
Sukunimi Raitis ei ole ihan yleinen, Raittiita on Suomessa viitisen kymmentä. Yksi heistä on Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, Siskon ja Harrin tytär. Toinen tytär Paula Raitis on Porvoon seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö ja äitinsä seuraaja hiljaisen hengellisyyden tiellä. Harri Raitis on kirjaimellisesti raitis sillä rajoituksella, että Martti Lutherin tapaan kelpo olut maistuu silloin tällöin.
Kuva: Exlibris Aboensis
Viikon turkulainen Niklas Österlund
Niklas Österlund laastilapion varressa Niklas Österlundilla oli tiistaina hyvä päivä. Naantalissa muurattiin ensi vuonna valmistuvan mahtikokoisen Prisman peruskivi ja
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
