Raitis on körtti, estofiili ja tannerilainen
Kahdeksankymmenen vuoden ikärajan tänä keväänä reippaana saavuttava kirjailija Harri Raitis on mies moneksi. Kolmisenkymmentä julkaistua teosta, aktiivisuus useissa turkulaisissa yhdistyksissä ja sosiaalinen vilkkaus ovat saaneet aikaan sen, että Raittiin tuntee melkein jokainen turkulainen.
Raitis tiedetään innokkaaksi Viron ystäväksi eli estofiiliksi, tunnetaan körtiksi ja epäillään tannerilaiseksi demariksi. Hän on kirjoittanut trilogian Viron neuvostomiehitystä vastaan taistelleista metsäveljistä ja toisen, jossa kuvaillaan Unto Varjosen ja muiden ”Tannerheimin ritarien” kommunismin vastaista kamppailua sotien jälkeisinä vaaran vuosina.
Körttiläinen herännäisyys on Raittiin keskeisin elämänkatsomus. Sitä hän on jaksanut vaalia viime vuonna kuolleen rakkaan vaimonsa, Rovasti Sisko Raittiin kanssa vuosikymmenestä toiseen. Ne, jotka pitävät perinteistä körttiläisyyttä kieltojen ja ahdasmielisyyden uskontona, erehtyvät pahoin, on Raitis kirjoittanut. Hän kirjoitti kerran: ”Tositiukat kristilliset ryhmät, joita on ja tulee olemaan, pitävät heränneitä eli körttejä turmiollisen liberaaleina ellei peräti kokonaan luopioina. Körtit ovat huonoja puolustautumaan, sillä he eivät halua uskollaan elämöidä, vaan kulkevat ”alatietä” oman kehnoutensa ja uskonsa heikkouden auliisti tunnustaen. Oman uskon varaan ei mitään voi rakentaa, mutta eiköhän armon varassa jotenkin selvitä. Jos ei selvitä, se on sitten niin, mutta toivoa sopii”.
Sukunimi Raitis ei ole ihan yleinen, Raittiita on Suomessa viitisen kymmentä. Yksi heistä on Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, Siskon ja Harrin tytär. Toinen tytär Paula Raitis on Porvoon seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö ja äitinsä seuraaja hiljaisen hengellisyyden tiellä. Harri Raitis on kirjaimellisesti raitis sillä rajoituksella, että Martti Lutherin tapaan kelpo olut maistuu silloin tällöin.
Kuva: Exlibris Aboensis
Viikon turkulainen John storgårds
Fuuga kutsui Jonten Turkuun Viikon turkulaiseksi poimitaan tällä kertaa henkilö, joka asuu Rovaniemellä ja Helsingissä, mutta on oikeasti maailmankansalainen.
Viikon turkulainen Taru Rinne
Taru Rinne otti vuonna 2017 kv-moottoripyöräliiton hall of fame -nimityksen vastaan tietysti Jarno Saarinen -paita yllään. Kuva: Motouutiset Taru
Viikon turkulainen Claes Edelsköld
Vehmaan Klasu oli Suomen pankin ensimmäinen johtaja. Olli Rehnistä ei tullut presidenttiä eikä spekulaatioista huolimatta Euroopan keskuspankin johtajaakaan, mutta
Viikon turkulainen Matti Vapaavuori
Suomen ensimmäinen nukkumatti Tälle viikolle sattuvaan unikeopäivään liittyen voidaan viisastella, että Turku on ollut edelläkävijä monessa asiassa, myös nukuttamisessa-
Viikon turkulainen Aliisa Soini
Aliisa on altaiden perhonen Uintihelteet, lopultakin. Useimmat meistä pulahtavat altaaseen tai luonnonvesiin vilvoitellakseen, mutta on heitäkin, jotka uimasilleen heittäytyessään
Viikon turkulainen Jukka Heikkilä
Jukka Heikkilä on jätehuollon kunkku Topinojan jätekeskuksen nurkilla taidetaan syyskuussa nautiskella kakkukahvit. Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilällä tulee silloin
