53. kerta toden sanoi
Turun tuomiorovastin tehtävä on piispan viran ohella Suomen vanhin virka. Ensimmäinen Turun tuomiorovasti valittiin virkaansa vuonna 1340. Hommaa ehti 681 vuoden aikana hoitaa 52 henkilöä ennen kuin työhön ymmärrettiin valita ensimmäinen nainen, teologian tohtori ja pappi Aulikki Mäkinen. Muista maan yhdeksästä tuomiorovastista neljä sentään on jo naispuolisia. Tarvasjoelta lähtöisin oleva, Saksan ja Kuopion kautta takaisin Turun seudulle koukannut Mäkinen sanoi ollessaan haastattelussa seurakuntaneuvoston edessä, että ”jos valitsette minut, valitsette muutoksen”. Muutosta on luvassa ainakin tuomiokirkon sisäiseen ilmeeseen. Kansallispyhäkkö menee remonttiin kolmen vuoden kuluttua, silloin nähdään muun muassa se ihme, että kaukana kirkon itäseinällä häämöttävän alttarin lisäksi rakennetaan lähemmäs seurakuntalaisia uusi alttarikokonaisuus, joka on käytössä useimmissa tilaisuuksissa. Ja voipa olla, että kirkkoon tulee skriinitkin, niin että myös pylväikköjen takana istuvat näkevät, mitä estradilla tapahtuu. Sitäkin kovin selvitetään, voisiko yleisöllä olla tulevaisuudessa pääsy tuomiokirkon torniin. Pääsymaksuista voisi kilistä varoja kirkon korjaukseen.
Tuomiorovasti ei ole mikään tuomitsija. Nimi tuomio tulee sanasta domus Dei, Jumalan talo. Tuomiorovasti on jokaisen sellaisen hiippakunnan pääkirkon rovasti, jolla on tuomiokapituli. Ei kapitulikaan nykyään mitään tuomitse, mutta hoitaapahan monia hallinnollisia tehtäviä.
Aulikki Mäkinen edustaa muutoshalua, mutta myös sovittelevuutta. Hän teki muutama vuosi sitten yhdessä 14 muun kirkolliskokousedustajan kanssa aloitteen, jonka mukaan kirkollisen avioliittoon vihkimisen tulisi olla mahdollista myös samaa sukupuolta oleville pareille. Yksittäistä pappia ei aloitteen mukaan kuitenkaan velvoitettaisi vihkimään, mikäli tehtävä olisi vastoin papin omaa avioliittokäsitystä ja omaatuntoa. Tämän ja muiden samaa asiaa koskevien aloitteiden pallottelu jatkunee seuraavaksi piispainkokouksessa.
Kuva: Timo Jakonen/Turun seurakunnat
Avainsanat: #kevät #kirkko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Lue lisää
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Lue lisää
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Lue lisää
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Lue lisää
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Lue lisää
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Lue lisää