Kuva: Heikki Junnila
Rautiainen (Prunella modularis) on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linnè vuonna 1758.
Rautiainen on kauttaaltaan ruskean sävyinen lintu, jonka nokka on hyönteissyöjälle ominaisesti ohut. Linnun rinnassa ja niskan tyvessä on savunharmaata, ja selässä on tummempia juovia. Helpoiten rautiaisen tunnistaa kirkkaasti helisevästä laulustaan, jota lintu esittää puun latvassa. Linnun lentoääni on yksinkertainen mutta heleä ”tsi-hi-hi”, varoitusääni on ”tiih”.
Pituus 13–15 cm, paino 17–20 g. Sukupuolet ovat samankokoisia ja -näköisiä. Nuori lintu on muutamia viikkoja pesästälähdön jälkeen täplikäs kuten nuori punarinta, mutta heinä–elokuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen sitä ei voi maastossa erottaa vanhasta linnusta. Myös vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato heinä–elokuussa.
Etelä-Suomessa rautiainen on yleinen pesimälaji, Lapissa vähälukuinen. Suomessa pesii lähes puoli miljoonaa paria. Pesii koko Euroopassa, etelämpänä yleinen puutarhoissa ja puistoissa. Euroopan pesimäkanta on 9–13 miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu Etelä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevilta talvehtimisalueilta maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Syysmuutto alkaa elokuun loppupuolella, huipentuu syyskuun puolivälin maissa, ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä.
Rautiainen on arka lintu, jota tapaa pääasiassa havu- ja sekametsissä. Erityisesti sitä viehättävät kuusentaimikot ja yleensäkin kuusialikasvos. Puhtaissa männiköissä ja lehtimetsissä sitä tapaa hyvin harvoin. Saattaa talvehtia Suomessa, mutta silloin ei todennäköisesti pysy elossa koko talvea. Jotkut saattavat selvitä ruokintapaikkojen avulla, talvehtiessaan hyönteissyöjä joutuu siirtymään marjoihin ja siemeniin. Muuttoaikana viihtyy kaikenlaisissa pensaikoissa, rikkaruohostoissa ja ruovikoissa
Suuri ja tiiviiksi tehty pesä on koottu sammaleesta, oksista ja kasvien varsista. Rautiainen pesii kesän aikana kahdesta kolmeen kertaan, joskus seuraava muninta alkaa ennen kuin ensimmäinen poikue on varttunut täysi-ikäiseksi. Pesä sijaitsee tavallisesti nuoressa kuusessa tai katajassa 1–2 metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo toukokuun alkupuolella. Munia on 4–6, väriltään puhtaan vaaleansinisiä. Naaras hautoo vajaa kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina. Rautiainen on runsastunut Suomessa 1900-luvun puolivälistä alkaen moninkertaisesti, syinä muun muassa kuusimetsien alan kasvu. Naarasrautiaisella on usein kaksi puolisoa.
Rautiainen on kesällä pääasiassa hyönteissyöjä, syksyllä ravinnoksi käyvät myös rikkaruohojen siemenet, marjat, nilviäiset ynnä muut.
Vanhin suomalainen rengastettu rautiainen on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 11 vuoden 8 kuukauden ikäinen brittiläinen rautiainen.
Lähde: Wikipedia
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Nokkosperhonen
Kuva: Heikki Junnila Nokkosperhonen on tyypillinen kulttuuriympäristöjen perhonen, se elää pihapiireissä, puutarhoissa ja istutusten lähettyvillä. Keväällä talvehtineet naaraat munivat munat,
Viikon luontokuva -hopeatäpläperhonen
Kuva: Heikki Junnila Yleinen perhonen, jonka esiintymisalue kattaa jokseenkin koko Euroopan Välimeren saaria lukuun ottamatta ja jatkuu idässä Aasian poikki
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
