Kuva: Heikki Junnila
Rautiainen (Prunella modularis) on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linnè vuonna 1758.
Rautiainen on kauttaaltaan ruskean sävyinen lintu, jonka nokka on hyönteissyöjälle ominaisesti ohut. Linnun rinnassa ja niskan tyvessä on savunharmaata, ja selässä on tummempia juovia. Helpoiten rautiaisen tunnistaa kirkkaasti helisevästä laulustaan, jota lintu esittää puun latvassa. Linnun lentoääni on yksinkertainen mutta heleä ”tsi-hi-hi”, varoitusääni on ”tiih”.
Pituus 13–15 cm, paino 17–20 g. Sukupuolet ovat samankokoisia ja -näköisiä. Nuori lintu on muutamia viikkoja pesästälähdön jälkeen täplikäs kuten nuori punarinta, mutta heinä–elokuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen sitä ei voi maastossa erottaa vanhasta linnusta. Myös vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato heinä–elokuussa.
Etelä-Suomessa rautiainen on yleinen pesimälaji, Lapissa vähälukuinen. Suomessa pesii lähes puoli miljoonaa paria. Pesii koko Euroopassa, etelämpänä yleinen puutarhoissa ja puistoissa. Euroopan pesimäkanta on 9–13 miljoonaa paria. Muuttolintu, joka saapuu Etelä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevilta talvehtimisalueilta maaliskuun lopulta toukokuun alkuun. Syysmuutto alkaa elokuun loppupuolella, huipentuu syyskuun puolivälin maissa, ja päättyy lokakuun puoliväliin mennessä.
Rautiainen on arka lintu, jota tapaa pääasiassa havu- ja sekametsissä. Erityisesti sitä viehättävät kuusentaimikot ja yleensäkin kuusialikasvos. Puhtaissa männiköissä ja lehtimetsissä sitä tapaa hyvin harvoin. Saattaa talvehtia Suomessa, mutta silloin ei todennäköisesti pysy elossa koko talvea. Jotkut saattavat selvitä ruokintapaikkojen avulla, talvehtiessaan hyönteissyöjä joutuu siirtymään marjoihin ja siemeniin. Muuttoaikana viihtyy kaikenlaisissa pensaikoissa, rikkaruohostoissa ja ruovikoissa
Suuri ja tiiviiksi tehty pesä on koottu sammaleesta, oksista ja kasvien varsista. Rautiainen pesii kesän aikana kahdesta kolmeen kertaan, joskus seuraava muninta alkaa ennen kuin ensimmäinen poikue on varttunut täysi-ikäiseksi. Pesä sijaitsee tavallisesti nuoressa kuusessa tai katajassa 1–2 metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo toukokuun alkupuolella. Munia on 4–6, väriltään puhtaan vaaleansinisiä. Naaras hautoo vajaa kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina. Rautiainen on runsastunut Suomessa 1900-luvun puolivälistä alkaen moninkertaisesti, syinä muun muassa kuusimetsien alan kasvu. Naarasrautiaisella on usein kaksi puolisoa.
Rautiainen on kesällä pääasiassa hyönteissyöjä, syksyllä ravinnoksi käyvät myös rikkaruohojen siemenet, marjat, nilviäiset ynnä muut.
Vanhin suomalainen rengastettu rautiainen on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 11 vuoden 8 kuukauden ikäinen brittiläinen rautiainen.
Lähde: Wikipedia
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
