Kuva: Heikki Junnila
Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa. Selkäpuolelta pyy on harmaankirjava, rinnasta rusehtava. Pyrstön kärki on ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö.
Lentoon lähtiessä pyyn siivistä kuuluu selvä tunnusomainen hurina. Pyyn ääni on melko voimakaskin vihellys tii tii tittititi, joka vaihtelee alueittain. Puhutaankin pyiden murteista. Varsinkin koiraspyyt viheltelevät keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään.
Suomessa pyitä tapaa lähes koko maasta, lukuun ottamatta pohjoisinta Tunturi-Lappia. Runsaimmin niitä on kuitenkin Oulun eteläpuolella. Pyy viihtyy hyvin vesistöjen läheisyydessä. Kannat ovatkin runsaimmat Järvi-Suomessa. Ahvenanmaalle pyy istutettiin 1920-luvulla, jota ennen siellä ei niitä tavattu, sillä pyy on metsien asukas, joka kammoaa laajojen vesistöjen ylityksiä. Ahvenanmaan kanta on pysynyt elinvoimaisena. Suomessa pesii arvioiden mukaan 400 000–500 000 paria.
Pyyn elinympäristöä ovat tiheäkasvuiset sekametsät, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Suosittuja ovat puronnotkot ja rantaviidat. Varttuneet tiheät taimikot kelpaavat myös hyvin pyylle. Tiheässä nuoressa metsässä pyyn on helpompi selviytyä kanahaukalta. Lepät ovat pyylle tärkeä ravinnonlähde.
Pyyn ravintoa ovat kesäaikaan ruohokasvit, marjat, siemenet ynnä muut. Talvella pyy käyttää ravintonaan lepän ja koivun urpuja ja silmuja.
Pyyn pesä on maassa suojaisessa paikassa, esimerkiksi risukossa tai kannon kupeessa. Pyyn muninta alkaa toukokuussa ja se munii 9–10 munaa. Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesälähtöisiä ja pysyttelevät naaraan tuntumassa elämänsä ensi päivät. Ne oppivat välttävästi lentämään jo noin viikon ikäisinä. Ihmisen sattuessa säikäyttämään pyypoikueen sinkoavat poikaset kaikki eri suuntiin vimmatusti räpistellen, samaan aikaan kun emo teeskentelee siipirikkoa ja pyrkii houkuttelemaan vihollista poispäin.
Vanhin suomalainen rengastettu pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 7 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Pikkukultasiipi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) on sinisiipisten (Lycaenidae) heimoon kuuluva pieni päiväperhonen, joka esiintyy useana alalajina laajalla alueella holarktiksella
Viikon luontokuva -Nokkosperhonen
Kuva: Heikki Junnila Nokkosperhonen on tyypillinen kulttuuriympäristöjen perhonen, se elää pihapiireissä, puutarhoissa ja istutusten lähettyvillä. Keväällä talvehtineet naaraat munivat munat,
Viikon luontokuva -hopeatäpläperhonen
Kuva: Heikki Junnila Yleinen perhonen, jonka esiintymisalue kattaa jokseenkin koko Euroopan Välimeren saaria lukuun ottamatta ja jatkuu idässä Aasian poikki
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
