Kuva: Heikki Junnila
Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa. Selkäpuolelta pyy on harmaankirjava, rinnasta rusehtava. Pyrstön kärki on ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö.
Lentoon lähtiessä pyyn siivistä kuuluu selvä tunnusomainen hurina. Pyyn ääni on melko voimakaskin vihellys tii tii tittititi, joka vaihtelee alueittain. Puhutaankin pyiden murteista. Varsinkin koiraspyyt viheltelevät keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään.
Suomessa pyitä tapaa lähes koko maasta, lukuun ottamatta pohjoisinta Tunturi-Lappia. Runsaimmin niitä on kuitenkin Oulun eteläpuolella. Pyy viihtyy hyvin vesistöjen läheisyydessä. Kannat ovatkin runsaimmat Järvi-Suomessa. Ahvenanmaalle pyy istutettiin 1920-luvulla, jota ennen siellä ei niitä tavattu, sillä pyy on metsien asukas, joka kammoaa laajojen vesistöjen ylityksiä. Ahvenanmaan kanta on pysynyt elinvoimaisena. Suomessa pesii arvioiden mukaan 400 000–500 000 paria.
Pyyn elinympäristöä ovat tiheäkasvuiset sekametsät, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Suosittuja ovat puronnotkot ja rantaviidat. Varttuneet tiheät taimikot kelpaavat myös hyvin pyylle. Tiheässä nuoressa metsässä pyyn on helpompi selviytyä kanahaukalta. Lepät ovat pyylle tärkeä ravinnonlähde.
Pyyn ravintoa ovat kesäaikaan ruohokasvit, marjat, siemenet ynnä muut. Talvella pyy käyttää ravintonaan lepän ja koivun urpuja ja silmuja.
Pyyn pesä on maassa suojaisessa paikassa, esimerkiksi risukossa tai kannon kupeessa. Pyyn muninta alkaa toukokuussa ja se munii 9–10 munaa. Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesälähtöisiä ja pysyttelevät naaraan tuntumassa elämänsä ensi päivät. Ne oppivat välttävästi lentämään jo noin viikon ikäisinä. Ihmisen sattuessa säikäyttämään pyypoikueen sinkoavat poikaset kaikki eri suuntiin vimmatusti räpistellen, samaan aikaan kun emo teeskentelee siipirikkoa ja pyrkii houkuttelemaan vihollista poispäin.
Vanhin suomalainen rengastettu pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 7 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
