Kuva: Heikki Junnila
Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa. Selkäpuolelta pyy on harmaankirjava, rinnasta rusehtava. Pyrstön kärki on ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö.
Lentoon lähtiessä pyyn siivistä kuuluu selvä tunnusomainen hurina. Pyyn ääni on melko voimakaskin vihellys tii tii tittititi, joka vaihtelee alueittain. Puhutaankin pyiden murteista. Varsinkin koiraspyyt viheltelevät keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään.
Suomessa pyitä tapaa lähes koko maasta, lukuun ottamatta pohjoisinta Tunturi-Lappia. Runsaimmin niitä on kuitenkin Oulun eteläpuolella. Pyy viihtyy hyvin vesistöjen läheisyydessä. Kannat ovatkin runsaimmat Järvi-Suomessa. Ahvenanmaalle pyy istutettiin 1920-luvulla, jota ennen siellä ei niitä tavattu, sillä pyy on metsien asukas, joka kammoaa laajojen vesistöjen ylityksiä. Ahvenanmaan kanta on pysynyt elinvoimaisena. Suomessa pesii arvioiden mukaan 400 000–500 000 paria.
Pyyn elinympäristöä ovat tiheäkasvuiset sekametsät, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Suosittuja ovat puronnotkot ja rantaviidat. Varttuneet tiheät taimikot kelpaavat myös hyvin pyylle. Tiheässä nuoressa metsässä pyyn on helpompi selviytyä kanahaukalta. Lepät ovat pyylle tärkeä ravinnonlähde.
Pyyn ravintoa ovat kesäaikaan ruohokasvit, marjat, siemenet ynnä muut. Talvella pyy käyttää ravintonaan lepän ja koivun urpuja ja silmuja.
Pyyn pesä on maassa suojaisessa paikassa, esimerkiksi risukossa tai kannon kupeessa. Pyyn muninta alkaa toukokuussa ja se munii 9–10 munaa. Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesälähtöisiä ja pysyttelevät naaraan tuntumassa elämänsä ensi päivät. Ne oppivat välttävästi lentämään jo noin viikon ikäisinä. Ihmisen sattuessa säikäyttämään pyypoikueen sinkoavat poikaset kaikki eri suuntiin vimmatusti räpistellen, samaan aikaan kun emo teeskentelee siipirikkoa ja pyrkii houkuttelemaan vihollista poispäin.
Vanhin suomalainen rengastettu pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 7 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
Viikon luontokuva -Halli eli harmaahylje
Kuva: Heikki Junnila Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä
