Kuva: Heikki Junnila
Liro on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Australiassa. Suomeen lirot saapuvat huhti–toukokuun vaihteessa ja toukokuussa. Keväällä nähdään usein satapäisiä parvia sopivilla tulvaniityillä. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden muutolla. Nuoret lirot muuttavat pääasiassa elokuussa, mutta syyskuussakin voi vielä tavata pieniä parvia.
Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois- ja Keski-Suomesta. Suomessa pesii 290 000–490 000 paria ja se on Suomen runsaslukuisin kahlaaja. Euroopan pesimäkanta on noin ½ miljoonaa paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,1–4,3 miljoonaa paria.
Liron pituus on 18,5–21 cm, siipien kärkiväli 35–39 cm ja paino 50–90 g. Liro on päältä harmaanruskea vaalein täplin, vatsa on valkoinen ja kaula sekä pää harmahtavat. Nokka on suora ja kahlaajan nokaksi keskimittainen, koivet ovat pitkät ja kellertävät. Yläperä on valkoinen ja pyrstössä on kapeita tummia raitoja. Liro on nopea ja hermostuneen oloinen liikkeissään.
Liron tavallisinta elinympäristöä ovat suot, kosteikot ja rehevät lintujärvet. Lajin voi tavata myös pelto-ojien liepeiltä muuttoaikoina. Pesä on tavallisesti maassa esimerkiksi saramättäässä. Joskus pesii matalalla puussa olevaan vanhaan rastaanpesään. Munia on 4, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Naaras jättää hautomisen koiraan huoleksi haudonnan loppuvaiheessa. Poikaset ovat pesäpakoisia. Kummatkin puolisot hoitavat niitä aluksi, mutta pian naaras jättää perhehuolet koiraalle ja lähtee muuttomatkalle. Poikaset oppivat lentämään noin 3–viikkoisina. Liro syö etupäässä maassa ja vedessä eläviä selkärangattomia. Saattaa syödä myös kasvien osia.
Suomen vanhin rengastettu liro on ollut 7 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 11 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
