Kuva: Heikki Junnila
Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä Keski-Aasiassa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja Länsi-Afrikkaa sekä laajalla alueella Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa.
Hiirihaukka on 48–56 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 110–130 cm. Sillä on leveät siivet, paksu, lyhyt kaula sekä keskipitkä pyrstö. Rinta on keskiruskea, kainaloissa vaaleat laikut, muuten lintu on tummanruskea. Suomessa tavataan kahta alalajia. Läntinen buteo on kookkaampi ja tummempi. Itäinen vulpinus on hieman pienempi. Itäisen alalajin hiirihaukoilla on punertavan ruskea pyrstö ja muutoinkin väritys on vaaleamman tai punertavamman sävyinen. Alalajit risteytyvät keskenään ja välimuotoisia yksilöitä tavataan paljon. Sekä alapuolen valkoisen määrässä on muutoinkin paljon yksilökohtaista vaihtelua. Naaras on koirasta kookkaampi. Ne kaartelevat ja liitävät siivet loivassa V-asennossa.
Hiirihaukka on petolinnuksi äänekäs, ja se ääntelee erityisesti keväällä. Sen tavallisin ääni on naukuva ”piijäh”, jota kuulee enimmäkseen lennossa. Hiirihaukka viihtyy vaihtelevassa maastossa, jossa on sekä aukeita peltoja tai soita että metsää. Rannikolla se suosii etenkin laajojen merenlahtien ja rehevien järvien tuntumassa olevia alueita. Hiirihaukan pääravintoa ovat pienet jyrsijät, mutta se syö myös matelijoita, sammakoita, linnunpoikasia, hyönteisiä ja jopa kastematoja.
Hiirihaukan pesä on tyypillisesti isossa puussa pellon tai suon laidassa, keskimäärin 10 metrin korkeudessa. Yleisin puulaji on kuusi, seuraavana mänty. Muninta voi alkaa jo huhtikuussa, tavallisesti toukokuussa. Munia on tavallisesti 2 tai 3, joskus jopa 5. Hyvinä myyrävuosina poikueet ovat isoja. Myyräkatovuonna pesintä saattaa jäädä väliinkin. Naaras hautoo noin 5 viikkoa. Poikaset oppivat lentämään noin 6 viikon ikäisinä. Haudonta-aikana linnut ovat arkoja, ja saattavat hylätä pesän ihmisen häirinnän takia.
Vanhin suomalainen rengastettu hiirihaukka on ollut 26 vuotta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli tanskalainen 28 vuotta 9 kuukautta vanha hiirihaukka.
Viikon luontokuva -Mustarastas
Kuva: Heikki Junnila Mustarastas (Turdus merula) on rastaiden sukuun kuuluva lintulaji ja Uudenmaan maakuntalintu. Mustarastas on 23,5–29 cm pitkä. Koiraan höyhenpuku
Viikon luontokuva -Varpunen
Kuva: Heikki Junnila Varpunen (Passer domesticus) Varpunen on 14–17 cm pitkä ja painaa 30–33 g. Koiras on hieman kookkaamp. Varpusella on
Viikon luontokuva -Metsäjänis
Kuva: Heikki Junnila Metsäjäniksen ruumiin pituus on 50–60 senttiä, jonka lisäksi sillä on 4–8-senttinen häntä. Eläin painaa 3–5 kiloa. Naaras
Viikon luontokuva -Punakylkirastas
Kuva: Heikki Junnila Punakylkirastas on muuttolintu, joka talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomeen punakylkirastaat saapuvat huhtikuussa ja
Viikon luontokuva -Jouhisorsa
Kuva: Heikki Junnila Jouhisorsanaaras on n. 55 cm pitkä. Pitkästä pyrstöstä johtuen koiraan pituus on 70–75 cm. Muodoltaan jouhisorsa on
Viikon luontokuva -Nokikana
Kuva: Heikki Junnila Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin. Nokikana on muuten
