Leijonamerkit syrjäyttivät kaksoiskotkan lokakuun alussa 1917

Suomen itsenäistymisvaiheisiin liittyi paluu omien leijona-aiheisten postimerkkien käyttöön, josta oli ollut luovuttava venäläistämisvuosina.

Ensimmäiset suomalaiset postimerkit oli otettu käyttöön vuonna 1856. Merkeissä oli kuvattuna suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna. Suomen postilaitoksen alistaminen Venäjän postin ja sisäministeriön alaiseksi vuoden 1890 postimanifestilla oli ensimmäinen näkyvä venäläistämistoimi.

Suomalaisten postimerkkien käyttö loppui vuoden 1892 kokonaan Suomen ja Venäjän välisessä postiliikenteessä. Leijona-aiheisten merkkien olivat edelleen käytössä Suomen sisäisessä ja ulkomaille suuntautuneessa postiliikenteessä. Venäjälle lähetetyssä postissa käytettiin venäläisiä ”rengasmerkkejä”, joihin oli lisätty Suomen postilaitokseen viittaava ympyräkuvio erotukseksi tavallisista venäläisistä postimerkeistä.

Rengasmerkkejä voitiin käyttää myös Suomen sisäisessä sekä ulkomaille suuntautuneessa postiliikenteessä. Vaikka ne olivat leijonamerkkejä halvempia, niin lähetysten varustaminen venäläisillä merkeillä jäi hyvin vähäiseksi. Tilanne muuttui, kun suomalaiset postimerkit kiellettiin ulkomaanpostissa heinäkuussa 1900 ja Suomen sisäisessä postissa tammikuussa 1901.

Postileimoihin lisättiin osana postilaitoksen alistamista venäläisjohtoon suomen- tai ruotsinkielisen tekstin ohella paikkakunnan nimi kyrillisin kirjaimin. Joillakin paikkakunnilla käytössä olivat kaikki kolme kieltä.

Malli Saarinen

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen nimitetty Oskari Tokoin johtama senaatti kutsui keväällä Eliel Saarisen suunnittelemaan uuden leijona-aiheisen postimerkkisarjan. Senaatti hyväksyi sarjan 5. kesäkuuta 1917. Merkkien käyttö alkoi kotimaisissa lähetyksissä 1. lokakuuta 1917, ja ulkomaille suuntautuneessa postissa tammikuussa 1918.

Vuoden 1918 sisällissodan aikana valkoisen Suomen postitoimea hoiti Vaasassa sijainnut väliaikainen postihallitus. Punaisten valta-alueella postiasioita hoiti kansanvaltuuskunnan alainen Postineuvosto. Postimerkit jäivät pääosin punaisille, joten Vaasan senaatti painatti sisällissodan aikana kahdeksan postimerkin sarjan.

Saarisen suunnittelemat mallit olivat ensimmäiset suomalaiset postimerkit vuonna 1889 käyttöönotettujen yleismerkkien jälkeen. Saarisen leijonamerkit olivat lähes ainoita Suomessa 1917–1929 julkaistuja postimerkkejä, itsenäisyyden 5- ja 10-vuotisjuhlien kunniaksi ilmestyi erikoismerkkejä.

Vuosina 1919 ja 1921 leijonamerkkeihin oli tehtävä inflaation vuoksi nimellisarvoa korottava lisäpainatus. Viimeiset Saarisen suunnittelemat merkit olivat käytössä vuoden 1930 loppuun saakka. Niiden tilalla otettiin käyttöön vuoden 1930 alussa uusi leijona-aiheisten yleismerkkien sarja

Postimerkeissä on kuvattu 1920-luvulta lähtien suomalaisia merkkihenkilöitä, historiaa, rakennuksia ja kulttuuria. Sittemmin merkkeihin on otettu myös muun muassa viihdetaiteilijoita ja urheilijoita. Posti on julkaissut Suomen itsenäisyyden aikana lähes 2500 erilaista postimerkkiä.